"Vitun huora" oli ikaalilaisen Jenny Siivolan saama kommentti, kun hän ei suostunut seksiin suomalaismiehen kanssa. Ennen noita kahta sanaa Siivola oli ollut tanssimassa rovaniemeläisessä yökerhossa.
Mies oli auttanut Siivolaa pääsemään eroon aiemmin illalla lähennelleestä ulkomaalaismiehestä. Illan edetessä itseään "pelastajaksi" ja "ritariksi" tituleerannut mies vaati vaivanpalkaksi seksiä.
– Kun kieltäydyin, minua haukuttiin huoraksi, Siivola muistelee muutaman vuoden takaisia tapahtumia.
Siivolalla riittää kokemuksia sanallisesta ja fyysisestä ahdistelusta. Yöelämässä kulkiessaan hän on joutunut huorittelun lisäksi kestämään muun muassa puristelua sekä tisseistä että takapuolesta. Kaikki tekijät ovat olleet kantasuomalaisia.
– Usein miehet ovat antaneet ymmärtää, että rivot kommentit ja koskettelu ovat "kehumista", Siivola kertoo.
Viime viikolla Siivola innostui jakamaan kokemuksiaan myös sosiaalisessa mediassa. Suomalaiset ovat osallistuneet #lääppijä-keskusteluun mikroblogi Twitterissä kymmenillä tuhansilla tarinoilla.
Vastaveto ulkomaalaistaustaisten ahdistelulle
Siivola uskoo, että sosiaalisessa mediassa käyty keskustelu on tehnyt näkyväksi sen, miten tavallista ja normaalia suomalaiselle naiselle on joutua lääppimisen kohteeksi.
– Tätä on tapahtunut aina, tapahtuu edelleen ja ikävä kyllä tapahtuu tulevaisuudessakin, uskoo Siivola.
Samaa mieltä on myös Tampereen yliopiston sosiaaliantropologian lehtori ja Helsingin yliopiston sukupuolentutkimuksen dosentti Susanne Dahlgren. Dahlgren uskoo, että sosiaalisessa mediassa viime päivinä jaetut ahdistelukokemukset ovat ennen kaikkea vastaveto turvapaikanhakijoiden ja ulkomaalaistaustaisten seksuaalista ahdistelua kohtaan.
Saksan Kölnin uudenvuoden tapahtumien jälkeen sadat naiset tekivät rikosilmoituksia seksuaalirikoksista tai seksuaalisesta häirinnästä. Helsingin poliisi ilmoitti, että vastaavaa joukkoahdistelua olisi suunniteltu Suomessakin. Myöhemmin Keskusrikospoliisi sanoi, ettei Suomeen ollut suunnitteilla Kölnin kaltaisia tapahtumia.
Lisäksi Helsingin poliisilaitoksen apulaispoliisipäällikkö Ilkka Koskimäen haastattelu brittilehti The Telegraphissa sai monet ihmettelemään, miksi haastattelussa nostettiin vahvasti esiin turvapaikanhakijoiden naisiin kohdistuva seksuaalinen väkivalta.
– On hyvä, että some-keskustelulla kontekstualisoidaan se, että pelkästään maahanmuuttajat eivät ole syyllisiä ahdisteluun, Dahlgren sanoo.
Dahlgrenin mukaan tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että poliisi tai lähentelyn kohteeksi joutuneet saisivat vaieta maahanmuuttajien ahdistelusta.
Jaetut tarinat tärkeitä etenkin nuorille
Rikosnimikkeenä seksuaalisen ahdistelun täyttyminen vaatii koskettelua, joka loukkaa toisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta. Pelkkä sanallinen ahdistelu ei riitä. Rikoslakiin seksuaalinen ahdistelu tuli vasta syyskuussa 2014.
Hikikinkku-treeniblogia pitävä Jenny Siivola on tottunut etenkin blogin kautta tulleeseen sanalliseen kuraan. Vaikka hänellä on lukuisia kokemuksia myös koskettelua sisältäneestä ahdistelusta iltaelämästä, rikosilmoitusta Siivola ei ole koskaan tehnyt.
Ahdistelua tutkinut Susanne Dahlgren sanoo, että moni seksuaalista ahdistelua kokenut ei pidä tapahtunutta niin vakavana, että siitä pitäisi ilmoittaa poliisille.
Seksuaalisen ahdistelun tunnistaminen rikosnimikkeenä on Dahlgrenin mukaan askel oikeaan suuntaan. Etenkin nuorille sosiaalisessa mediassa jaetuilla häirintäkokemuksilla on vielä suurempi vaikutus.
– Häirintäkokemuksien jakaminen voi muuttaa maailmaa.
On tärkeää viestiä siitä, että jokaisella on oikeus fyysiseen koskemattomuuteen, sanoo Dahlgren. Yksi keino on tehdä näkymättömästä näkyvää, kuten sosiaalisen median keskusteluissa viime päivinä on tehty jakamalla omia tarinoita.
Tietoja täsmennetty Kölnissä tehtyjen rikosilmoitusten osalta kello 14.44.