Metsähakkeen tukea leikattiin vuoden 2013 alusta, ja sen takia Vaskiluodon Voiman Vaasassa sijaitsevassa biomassan kaasutuslaitoksessa hiilen poltto tuli huomattavasti kannattavammaksi. Voimalaitoksen biokaasutin on käyttänyt valmistumisensa jälkeen vuodesta 2012 polttoaineena puuta vain noin puolet alunperin suunnitellusta.
EPV Energian bioenergian hankintainsinööri Esa Koskiniemi on huolissaan energiapuun käytön vähenemisestä lakimuutoksen toteutuessa.
– Meidän käyttämästämme puusta noin puolet on järeästä rankapuusta tehtyä, joten lakimuutos olisi meille suuri takaisku, Koskiniemi sanoo.
Koskiniemen mukaan sillä olisi välittömiä työllisyysvaikutuksia Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueella.
– Puunkäyttömme puolittuisi ja samalla häviäisi 150 työpaikkaa maakunnan hankintaketjuissa. Toiset 150 työpaikkaa jäisi jäljelle, mutta se on niin pieni määrä, että meidän pitää harkita kannattaako puunkäyttöä jatkaa ylipäätään, Koskiniemi jatkaa.
Energiatuki hyödyttäisi korkeampaa jalostusastetta
Hallituksen esityksessä ehdotetaan metsähakkeella tuotetusta sähköstä ja lämmöstä maksettavaa muuttuvaa tuotantotukea puolitettavaksi, kun hake on valmistettu järeästä puusta.
Esityksessä järeää puuta on metsikkö, jonka keskiläpimitta rinnankorkeudella on yli 16 senttimetriä, mutta jota ei vielä luokitella uudistuskypsäksi.
Hallituksen tavoitteena on varmistaa, että alennetun tuotantotuen ansiosta jalostukseen soveltuvat rungonosat eivät ensi sijassa ohjautuisi metsähakkeeksi ja polttoaineeksi sähkön ja lämmön tuotantoon.
Bioenergian hankintainsinöörin mukaan järeää puuta riittäisi myös lämmön ja sähkön tuotantoon.
– Suomessa puuta voitaisiin hakata 20 miljoonaa kuutiota vuodessa enemmän kuin nyt, joten kyllä metsää riittää. Ehdottomasti sama tuki kaikelle puulle. Ei tule byrokratiaa ja saman tien työllisyys lisääntyy, kun saadaan miehiä töihin metsään ja sitä kautta vaihtotase paranee, Esa Koskiniemi uskoo.