Metsähallitus on tähän asti yrittänyt pitää kansallispuistosaarten niityt ja hakamaat avonaisina ihmisvoimin niittämällä ja hakkaamalla.  Tänä kesänä  Ristisaarella valtakunnallisesti arvokasta maisemaa hoitavat myös lampaat.  7 elimäkeläistä uuhta ja niiden 12 karitsaa ovat saarella töissä syyskuuhun asti.

-Ensi vuonna kokeilemme lisäksi kyyttöjä.  Ruovikot ovat lampaille liian karkeita, kaavailee suunnittelija Markus Keskitalo Metsähallituksesta.

Ristisaari on vanhastaan kaunissaarelaisten laidunsaari.  Laiduntamisen loputtua niityt ja hakamaat alkoivat kasvaa umpeen.

Markus Keskitalo arvelee, että saaren 16 uhanalaisesta lajista yli puolet hyötyy laiduntamisesta. Kasveista keltamatara ja tähkätädyke, kovakuoriaisista lounalontiainen ja perhosista ainakin tuomiyökkönen tarvitsevat aukeaa laidunmaisemaa.

-Ei haittaa, jos lampaat syövät yksittäisiä uhanalaisia kasviyksilöitä, ne uusiutuvat, mutta jos koko elinympäristö tuhoutuu, niin silloin käy köpelösti, Keskitalo sanoo.

Itäisellä Suomenlahdella lintukanta on saatu elpymään ja se on nyt runsaampi kuin vuosikymmeniin. Pahin uhka herkälle saaristoluonnolle on umpeenkasvaminen ja pusikoituminen.  Saaristoln luonto on  herkkä vaurioille. Ristisaari on kansallispuiston sadasta saaresta luonnoltaan monimuotoisin.

-Tämän yksi pelastus on vaikea saavutettavuus.  Ollaan suhteellisen kaukana rannikosta ja rantautuminen saarelle on vaikeaa.  Se on pitänyt ihmisen vaikutuksen poissa, Markus Keskitalo sanoo.

-