Artikkeli on yli 10 vuotta vanha

"Lapsesi raiskataan" – Keuruulla kuntapäättäjät kokevat uhkailua enemmän kuin muualla maassa

Vielä julkaisemattoman tutkimuksen mukaan joka neljäs kuntapäättäjä on joutunut uhkailun tai häirinnän kohteeksi. Yksi maan vaikeimmista tilanteista on Keuruulla, jossa uhkailua kokee lähes joka toinen kuntapäättäjä.

Henkilö tietokoneella
Kuva: YLE
  • Sanna Savela

Uhkailut ryöpsähtivät kunnolla viime syksynä, kun kunta teki päätöstä vastaanottokeskuksen sijoittumisesta Keuruulle.

Ratkaisu kuumensi tunteita ja repi päättäjät kahteen leiriin, mutta se sai aikaan myös selviä, päättäjiin kohdistuneita uhkauksia.

Yrittäjiltä tuli viestiä, että jos äänestät näin, meidän yritys kaatuu, ja jos taas näin, me ehkä voidaan selvitä.

Milla Rautanen

Kaupunginvaltuutettu ja -hallituksen jäsen Milla Rautasen (kesk.) äänestyskäyttäytymiseen yritettiin vaikuttaa painostamalla sosiaalisen median kautta.

– Esimerkiksi yrittäjiltä tuli viestiä, että jos äänestät näin, meidän yritys kaatuu, ja jos taas näin, me ehkä voidaan selvitä. Somessa oli myös keskustelua, jossa sanottiin, että "teidän lapset raiskataan, varsinkin tytär".

Rautasen mielestä tilanteesta kehkeytyi monin tavoin pelottava. Hän ei esimerkiksi unohda, miten painostava tunnelma valtuustosalissa oli, kun päätöstä tehtiin.

– Paikalla oli turvamiehiä ja poliiseja. En soisi kenenkään joutuvan sellaista kokemaan, tilanne oli erittäin vakava. Se repi meitä valtuutettuje kahdelle puolelle, ja vaikutukset tuntuvat edelleen.

Kokemuksen jälkeen Rautanen on miettinyt, haluaako hän edes lähteä tavoittelemaan kolmatta valtuustokautta: viitsiikö työtä yhteisen hyvän eteen tehdä omalla vapaa-ajalla ja melkein ilmaiseksi, kun palkaksi voi saada uhkailuja ja huonoa käytöstä?

– Toivottavasti seuraavissa kuntavaaleissa meillä on riittävästi ehdokkaita.

Yhteisenä nimittäjänä some

Petäjäveden peräsimestä eläkkeelle jäävä Teppo Sirniö näkee lieveilmiöiden uhkaavan jo demokratiaa: ehdolle ei enää haluta tai uskalleta lähteä.

Sirniöllä on työstä kunnan virkamiesjohdossa vuosikymmenten kokemus.

– Kymmenen vuotta sitten tällaisia ilmiöitä ei ollut, mutta nyt ne ovat arkipäivää. Uhkailua on monenlaista, mutta kyllä yksi yhteinen nimittäjä niille on sosiaalinen media.

Meillä on kotona nykyisin turvakamerat kuvaamassa ulkona.

Teppo Sirniö

Sirniön mukaan on tyypillistä, että somessa aletaan trollata kunnan vastaisia asioita puuttumalla esimerkiksi valmsiteluun tai päätöksentekoon.

– Kun viesti kehittyy, trolli saa tukijoita, ja siitä kehittyy uhkaava ja vakava tilanne.

Vielä julkaisemattoman tutkimuksen mukaan kunnan virkamiehiin kohdistuva uhkailu on luottamushenkilöitäkin yleisempää. Sirniökään ei ole siltä välttynyt, ja jopa henkeä on  työvuosien aikana uhattu.

– Meillä on kotona nykyisin turvakamerat kuvaamassa ulkona.

Sirniön mukaan uhkailujen vaikutuksen huomaa päättäjien mielipiteistä selvästi.

– Some näyttää olevan yksi päätöksentekoon osallistuva puolue.

Sirniön mielestä kuntien kannattaisikin valjastaa some ja avoimuus avuksi: se ollisi hyvä foorumi kertoa valmisteluun tulevista asioista.

Milla Rautasta ja Teppo Sirniötä haastatteli Tenho Tornberg.