Kun kuopiolainen Raija Tuovinen 30 vuotta sitten valmistui lastentarhaopettajaksi, hän ei olisi voinut kuvitella, että 2010-luvulla lasten mielistä nousee esimerkiksi tietyt alkoholituotteet kirjaimia opeteltaessa.
- Viime syksynä ja aiemminkin, kun olemme kuulostelleet vaikkapa s-kirjainta alkukirjaimena ja alkuäänteenä, niin lasten suusta kuuluu ”s niinku siideri” tai k-kirjaimen kohdalla ”k niinku kalja”, Tuovinen kertoo piirun verran hämmästyneenä.
Tuovisen mukaan lasten puheen sisältö oli 1980-luvulla erilaista kuin tänä päivänä, vaikka ei lasten puhe täydellistä mullistusta ole kokenut.
Homot, lesbot ja tämmöiset asiasisällöt näkyvät ja kuuluvat. Lasten puhe kuvastaa sitä maailmaa, missä he elävät.
- Toki nykyisin nousee muutakin, mutta kyllä tämä kuvastaa sitä, että aikuisten asiat ja maailma ovat tulleet lähemmäksi pienten lasten maailmaa, Tuovinen arvioi.
Homot, lesbot ja muut asiasisällöt
Uudenlaiset, tätä päivää olevat asiasisällöt ovat Tuovisen mielestä tulleet osaksi lasten puhetta ja elämää. Mukaan on tullut paljon sellaista, jotka eivät jokunen vuosikymmen sitten kuulunut lasten maailmaan.
- Homot, lesbot ja tämmöiset asiasisällöt näkyvät ja kuuluvat. Lasten puhe kuvastaa sitä maailmaa missä he elävät. Tietokonepelit ja niiden sisältö ovat toinen asia. Taistelut näkyvät lasten piirustuksissa ja leikeissä, Tuovinen kuvailee esiopetuksen arkea.
Kaikki tämä näkyy levottomuutena ja epämääräisenä heilumisena ja taisteluna.
- Tietenkin lasten täytyy saada leikkiä sitä, mitä heidän sisällään on.
Tuovinen ei usko, että lapset ymmärtävät välttämättä sanojen merkitystä. Ne ovat jotain, mikä kiehtoo ja jotka ovat jollain lailla salattua tai liittyy aikuisten ja isompien maailmaan. Taustalla on myös ihailua.
- Tätä kautta saadaan varmaan mainetta ja jollain tavalla nostetta, että minäpä uskallan tämmöisen nyt sanoa. Se on myös rajojen kokeilua, Tuovinen pohtii.
Tätä kautta saadaan varmaan mainetta, että minäpä uskallan tämmöisen nyt sanoa.
Vastuu on aikuisilla
Aikuisten maailma on tullut lähemmäksi yhä pienempien lasten maailmaa. Lapset puhuvat, leikkivät ja piirtävät sitä mitä he elävät. Televisiosta, tietokoneilta ja vanhemmilta saadaan vaikutteita.
- Aikuisten pitäisi kantaa vastuu ja pitää huoli siitä, mitkä asiat kuuluvat lapsille ja heille pitäisi selittää nähdyt ja kuullut asiat.
Tuovinen kertoo pohtineensa paljonkin kollegoidensa kanssa sitä, mikä tämän päivän lasten maailma oikein on.
- Jos koosta tulee mieleen kalja, vapaan piirtelyn aikana lapsi piirtää taistelukuvia ja ensimmäiset sanat, mitä hän oppii kirjoittamaan on ”mä tapan sut”, niin mikä se oikein on? Tuovinen kysyy.
Hän muistuttaa kuitenkin, että vanhemmat kasvattavat lapsiaan pääasiassa hyvin.
- Ei lasten puhe suinkaan pelkästään tätä ole, mutta kyllä siihen on tullut sävy, joka on aikaisemmin puuttunut. Pidän sitä tietyllä tavalla huolestuttavana. Meidän aikuisten pitäisi havahtua tähän. Meidän pitäisi suojella lapsuutta ja säilyttää lapsuus lapsuutena.
Tuovinen korostaa, että lasta ei pidä kasvattaa tynnyrissä ja varjella esimerkiksi tiedolta.
- Sieltä täytyisi osata poimia ne oikeat asiat, hän toteaa.