Huostassa olleiden lasten määrä lisääntyi viime vuonna lähes kolme prosenttia vuodesta 2010, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n raportista. Kiireellisesti sijoitettujen lasten määrä lisääntyi vuodessa peräti 13 prosenttia. THL:n erikoissuunnittelija Jaana Tervo pitää kehitystä hyvin huolestuttavana.
- Varsinkin kiireellisten sijoitusten lisääntyminen on todella huolestuttavaa, ja siitä pitäisi ilman muuta saada lisää tietoa.
Vuonna 2009 huostaanottojen lasten määrä vähentyi hieman edellisvuodesta, mutta muuten määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta 1991 lähtien.
Vuoden 2011 aikana huostassa oli 10 535 lasta, ja kiireellisesti sijoitettiin yhteensä 3 867 lasta. Kaikkiaan kodin ulkopuolelle oli viime vuoden aikana sijoitettuna yli 17 400 lasta ja nuorta.
"Ongelmat voivat jäädä elämään"
Tervo ei usko huostaanottojen kasvun johtuvan madaltuneesta ilmoituskynnyksestä. Lastensuojelulain uudistus tapahtui jo vuonna 2008, ja siitä huolimatta kiireelliset sijoitukset ovat jatkaneet vuosittain nousuaan.
- Kiireelliset sijoitukset kohdistuvat enemmän yläkouluikäisiin kuin pieniin lapsiin. Taustalla voi olla esimerkiksi päihdeongelmien lisääntymistä ja huumaavien aineiden käyttöä, Tervo uskoo.
Lisäksi tukia on vähennetty pienten lasten osalta esimerkiksi kotipalvelusta ja joissakin kunnissa myös perhetyöstä. Tervon mielestä tällä voi olla vaikutusta myöhemmällä iällä.
- Sen verran on puhuttu ammattilaisten kesken, että ne ongelmat voivat jäädä elämään sinne perheeseen, ja sitten ne saattavat tulla perheen nuoren oireilun kautta sellaiseen pisteeseen, että on pakko tehdä kiireellinen sijoitus.
Tukea oireisiin jo varhain
Tervon mielestä lastenhuollon painopisteen pitäisi olla ennaltaehkäisyssä ja avohuollon tukitoimissa sen sijaan, että lapsi sijoitetaan kodin ulkopuolelle.
- Mutta mitä kunnista kuulee työntekijöiden näkemyksiä, niin kyllä kunnissa on vaikeuksia järjestää tukea riittävän ajoissa, ja sitten joudutaan tukeutumaan näihin huostaanottoihin ja sijoituksiin.
Lastenhuollon parantamiseksi on käynnissä laaja selvitystyö. Ennaltaehkäisevissä toimissa on ilmennyt puutteita, joista on puhuttu jo pitkään.
- Tarvittaisiin riittävästi resursseja lasten neuvoloissa ja kouluissa enemmän psykososiaalisia palveluja, kuten koulukuraattoria ja psykologipalveluja. Kun oireita alkaa tulla, olisi tärkeää tarjota niihin tukea mahdollisimman varhain, Tervo sanoo.