Yhdistys joutuu harkitsemaan toisen lentokoneensa poistamista käytöstä, sillä rahat eivät riitä ympärivuorokautisen päivystystoiminnan ja koneiden ylläpitämiseen. Valtio korvaa ilmailukerhoille kuluja vain toteutuneista lennoista, kertoo palolentovastaava Timo Nyman.
- Jos ajatellaan jatkoa niin kyllä se heikentää tätä toimintaa. Meillä täytyy olla kuitenkin jatkuva päivystys yhteiskunnan taholta. Täytyy päivystää 24 tuntia vuorokaudessa ja olla valmiudessa sopimuksen aikana, mutta emme saa siitä minkäänlaista tuloa. Vaikka meiltä odotetaan ammattilaisten valmiuksia, meille ei makseta. Se pistää miettimään, että onko syytä enää jatkaa koko touhua, Nyman kertoo.
Nymanin mukaan 60-70 prosenttia ilmailukerhon toiminnasta rahoitetaan metsäpalolennoilla.
- Olemme pystyneet pitämään taloutta kurissa aikaisempien hyvien kesien ansiosta, mutta näin huonon kesän jälkeen täytyy harkita syksyllä uudestaan mitä teemme. Yleensä talvella toinen kone kuitenkin seisoo ja on poissa vakuutuksista, joten kustannuksia ei synny silloin, Nyman sanoo.
Lentokoneiden ylläpitokustannuksia pyritään pitämään tasapainossa vuokraamalla konetta opetuskäyttöön.
- Meillä on sikäli ollut nyt hyvä tilanne kun Rovaniemellä on koulutettu uusia oppilaita ja he ovat käyttäneet toista konetta. Näin on saatu jaettua kustannuksia, Nyman kertoo.
Maa -ja metsäpaloja poikkeuksellisen vähän
Lapissa on ollut tänä kesänä maa -ja metsäpaloja poikkeuksellisen vähän. Lapin pelastupäällikön Harri Paldaniuksen mukaan metsäpalohälytyksiä on kesän aikana tullut noin 50, kun tavallisesti hälytysten määrä on nelinkertainen, noin 200 hälytystä kesässä.
Paldaniuksen mukaan hälytysten vähäisyys selittyy pääasiassa kesän kosteudella.
Metsäpalojen tähystyslennot suoritetaan Suomessa valtaosin lentokerhojen eli vapaaehtoisten lentäjien voimin. Pohjolan Moottorilentäjät tekee tähystyslentoja Simo-Tervola-Ranua-Rovaniemi -alueella.