Lakkautuksen syy on yleensä se, että liikennöinti ei ole taloudellisesti kannattavaa eikä ELY- keskus voi tukea kaikkia kannattamattomia reittejä.
Ylitarkastaja Pertti Postinen Varsinais-Suomen ELY- keskuksesta sanoo, että tilanne huolestuttaa.
- Huolestuttaa määrärahojen supistuminen. Euromääräisesti ne ovat pysyneet samalla tasolla koko 2000-luvun ja samaan aikaan maaseudun linja-autoliikenteen indeksi on kohonnut yli 40 prosenttia. Uutta liikennettä ei siis ole voitu ostaa ja vanhoja on jouduttu supistamaan.
ELY-keskus tukee noin 300 kannattamatonta ostoliikennelinjaa. Tarvetta olisi jopa 500 tällaisen linjan tukemiseen.
- Määräraha ei kerta kaikkiaan riitä lisäostojen tekemiseen, Postinen murehtii.
Uuden joukkoliikennelain myötä tulisi määritellä uusi palvelutaso ja Postinen toivoo, että sen kanssa löytyisi kunniltakin uudenlaista sitoutumista.
- Sehän tarkoittaisi, että kunnat rahoittaisivat ainakin osan liikenteestä.
Postinen näkee maaseutuliikenteen tulevaisuuden melko synkkänä.
- Aika lailla koululaisten varassa se on, hän sanoo.
Tärkeä henkireikä
Mellilän keskustassa bussi poimii aamutuimaan muutaman matkustajan kyytiin Loimaalle.
-Tämä on minulle todella tärkeää. Töissä käydessäni tarvitsen linja-autoa joka päivä. Nyt käyn Loimaalla kerran viikossa. Minulla ei ole ajokorttia, painottaa kyytiin noussut Kirsi Aho.
Yrittäjä Ossi Niinimäki hoitaa alueen liikennettä 12 auton ja kymmenkunnan kuskin voimin. Hän ajaa koululais-, reitti-, luvanvaraista ja vähäisessä määrin ostoliikennettä. Maaseutuliikenteen tilaa kuvaa se, että Matka-Niinimäki Oy on vähentämässä kalustoa.
-Tilanne on se, että nyt loppuu koulujen loma-aikainen liikenne kokonaan meiltä. Tällaiset toimet vähentävät maaseudun liikennöintimahdollisuuksia tuntuvasti. Oripään- Yläneen suunnalta loppuu linja-autoliikenne täksi ajaksi kokonaan. Koski-Marttila-Salo suunnalla vuoromäärä vähenee tuntuvasti, kuvailee Niinimäki.
Kunnat haloo
- Kunnat eivät täällä päin ole korviaan ropsauttaneet sen jälkeen, kun ELY- keskus on toimittanut kuntiin nämä reittisupistusanomukset. Kukaan ei ole edes kysynyt, miten paljon kuntien tukea tarvitaan. Kukaan ei ajattele kokonaisuutta. Kunnissakin yksi taho hoitaa palveluliikennettä toinen koululaiskuljetuksia.
- Meidän tapauksessa kunnan tuki olisi ollut kunnasta riippuen muutamasta satasesta Loimaan pariin tonniin vuodessa. Nyt ollaan siinä tilanteessa, että neljännesvuosi eletään tilanteessa, jossa koululaisvuoroja ei ajeta lainkaan, kun rahoitusta ole. Tästä kärsivät muut linja-autoa tarvitsevat, sanoo Niinimäki.