Artikkeli on yli 12 vuotta vanha

Lintuharrastajien kiikareissa uusia lajeja – ilmastonmuutos ajaa linnut pohjoista kohti

Lintulajisto muuttuu Suomessa koko ajan. Eteläiset lintulajit hakeutuvat ja asettuvat pesimään yhä pohjoisemmaksi. Lintuja myös häipyy Tutkijan mukaan lintujen muuttoliikkeeseen syypää on ilmastonmuutos.

Lajien kirjo on muuttunut Kanta-Hämeessä paljon sitten 1970-luvun. Moni laji on seuduilta myös kadonnut, kertoo lintuharrastaja Ari Lehtinen.
  • Miki Wallenius
  • Eveliina Niskanen

Aurinkoisena, raikkaana huhtikuun aamuna peipot, käpytikat ja räkättirastaat laulavat kevätkiireitään Kanta-Hämeessä Vanajaveden rannalla Hattulassa. Nämä lajit ovat maakunnassa vanhoja tuttuja.

Lajien kirjo on muuttunut Kanta-Hämeessä paljon sitten 1970-luvun. Esimerkiksi laulujoutsen on palannut Kanta-Hämeen pesimälajistoon ja pikkuvarpuskannat ovat voimistuneet.

Moni laji on seuduilta myös kadonnut, kertoo pitkäaikainen ja kokenut lintuharrastaja Ari Lehtinen.

Vesilinnuista erittäin suuri taantuma on ollut sotkilla, varsinkin tukka- ja punasotka ovat kadonneet

Ari Lehtinen

– Se luettelo on hyvin pitkä. Kahlaajista esimerkiksi suokukkoja ei löydy täältä enää yhdeltäkään kosteikkoalueelta. Myöskään punajalkaviklot eivät täällä enää pesi. Vesilinnuista erittäin suuri taantuma on ollut sotkilla, varsinkin tukka- ja punasotka ovat kadonneet.

Ilmaston lämmetessä linnut suuntaavat pohjoiseen

Moni lintulaji on kärsinyt maanviljelyn ja metsätalouden tehostumisesta. Kun luontainen elinympäristö häiriintyy, linnut vaihtavat maisemaa. Myös ilmastonmuutos vaikuttaa lintujen elämään, kertoo tutkija Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta.

– Se aikaistaa kevätmuuttoa ja pesintää, mutta alkaa olla yhä selvempää, että lajien levinneisyysalueet siirtyvät kohti pohjoista ilmaston lämpenemisen myötä.

Alkaa olla yhä selvempää, että lajien levinneisyysalueet siirtyvät kohti pohjoista ilmaston lämpenemisen myötä

Ari Lehtinen

Suomessa lintulajien populaatiot ovat nyt 45 kilometriä pohjoisemmassa kuin 1970-luvulta. Vuosittain populaatiot siirtyvät reilun kilometrin verran pohjoisemmaksi. Lehikoisen mukaan ilmiö on maailmalta tuttu.

– Lajit siirtyvät ympäri maailmaa kohti napa-alueita tai vuoristossa kohti vuorenhuippuja. Tämäntyyppistä todistusaineistoa löytyy yhä enemmän ja yhä erilaisemmista ympäristöistä.

Uusia tulokkaita odotetaan

Ilmastonmuutos ja leudot talvet tietävät uusia tulokkaita myös Kanta-Hämeeseen. Ari Lehtisellä on arvaus siitä, mikä laji maakuntaan voisi seuraavaksi asettua.

– Pääkaupunkiseudulla puhuttaa paljon valkoposkihanhien asettuminen ihmisten sekaan. Toistaiseksi valkoposkihanhi ei ole täällä vielä pesinyt, mutta melko varmaa on, että se tulee tännekin.

Yksi asia on Lehtisen mukaan täysin varma.

– Muutos on jatkuvaa. Tilannetta on vaikea kääntää nopeasti mihinkään suuntaan. Ilmastonmuutos tulee jyräämään.