Revontulet ovat seurausta auringon aktiivisuudesta. Auringosta sinkoutuu avaruuteen valtavia hiukkaspurkauksia, jotka näkyvät auringon pinnalla ns. auringonpilkkuina.
Hiukkassäteily näkyy maapallolla revontulina. Voimakkaimmillaan purkaukset aiheuttavat häiriöitä esimerkiksi satelliittien toimintaan.
Auringon aktiivisuus vaihtelee noin 11 vuoden sykleissä. Aktiivisuus oli minimissään vuonna 2008, mutta vilkastuminen on tällä kertaa ollut poikkeuksellisen hidasta. Uutta ns. auringonpikkumaksimia ennustetaan vuodelle 2013, mikä ajankohta on muutaman vuoden keskiarvosta jäljessä.
Ilmatieteen laitos seuraa auringon aktiivisuutta. Laitos ennustaa, ettei auringon aktiivisuus merkittävästi kasva lähikuukausina. Tämä tarkoittaa, että voimakkaiden ja kirkkaiden revontulien todennäköisyys talven aikana on vähäinen.
Jonkin verran revontulia nähtiin marraskuussa ja joulukuun 20. päivän tienoilla Pohjois-Lapissa.
Auringon aktiivisuus vaikuttaa myös lämpösäteilyn määrään. Kun aktiivisuus on minimissään, se alentaa maapallon keskilämpötilaa noin 0,1 astetta maksimiin verrattuna.