Pohjois-Karjalan keskussairaalassa tehohoidon ylilääkärinä työskentelevä Matti Reinikainen näkee, mihin runsas alkoholin käyttö johtaa. Huomattavalla osalla potilaista viinan juominen on tehohoitoa vaativan tilan syynä.
– On maksan vajaatoimintaa ja haimatulehduksia. Lisäksi hoidamme humalapäissään sattuneita vammautumisia. Tyypillinen tilanne on, että alkoholin käytön vuoksi ihminen on laiminlyönyt jonkun muun sairauden hoidon, Reinikainen kertoo.
Usein potilaat yrittävät peitellä alkoholiongelmaansa. Kun lääkäri kysyy alkoholin käytöstä, vastauksessa esiintyy usein sana normaali. Tarkemmin kysyttäessä selviää, että normaalikäyttö onkin suurkuluttamista.
– Normaaliksi tulkittu käyttö voi tarkoittaa puolen kymmentä olutta per päivä ja lisäksi vielä pullollinen viinaa viikonloppuisin, Reinikainen toteaa.
Riskirajat eivät ole turvarajoja
Ylilääkäri kertoo, että kaikki potilaat, jotka ovat saaneet terveyshaittoja alkoholista eivät ole alkoholisteja. Reinikainen onkin huolissaan siitä, että alkoholin riskirajat tulkitaan väärin.
Yhdelle jos toiselle terveyshaittoja voi tulla selvästi matalammillakin annosmäärillä.
– Kyse on riskirajoista eikä mistään turvarajoista. Se tarkoittaa sitä, että jos alkoholin käyttö ylittää nämä rajat niin terveyshaitat alkavat olla erittäin todennäköisiä. Yhdelle jos toiselle terveyshaittoja voi tulla selvästi matalammillakin annosmäärillä, Reinikainen muistuttaa.
Juomisen haitat kasvoivat kymmenisen vuotta sitten merkittävästi, kun alkoholiveroa laskettiin. Viime vuosina on puhuttu naisten juomisen lisääntymisestä. Sairaalassakin aiheeseen on havahduttu.
– Silloin tällöin kohtaamme iäkkäämpiä naisia, joiden vakavan sairauden taustalla osoittautuu olevan alkoholiongelma. Tällaista ilmiötä ei takavuosina niinkään havaittu.