Osalla Kainuuseen tulevista maahanmuuttajista on työpaikka valmiina, mutta enemmistöllä ei ole työtä lainkaan. Ihmisiä ei haluta jättää tyhjän päälle, vaan kotouttamista ja valmennusta yritetään antaa mahdollisimman kattavasti.
Yksi uusista avauksista on esikotoutus, johon Kainuun Nuotta ja Metsäkeskus ovat hakemassa ESR-rahoitusta.
Nuotan toiminnanjohtaja Veli-Matti Karppisen mukaan esikotoutuksessa hyödynnettäisiin olemassa olevaa kyläverkostoa.
Suuri toivo on tietysti maahanmuuttajissa, sillä eivät nämä työt ole tähän mennessä kelvanneet muille.
– Rakennetaan maakunnallinen verkosto, joka valmennetaan toimimaan yhteistyössä eri viranomaisten ja palveluntuottajien kanssa. Kokonaisuuden avulla pyritään siihen, että sekä tulijat että kyläverkostot saataisiin aktivoitua tekemään asioita yhdessä.
Kotoutus on tehty tähän mennessä keskuksissa, mutta nyt se halutaan hajauttaa.
– Meillä on jo toimintaa käytännössä jokaisessa kylässä. Miksei sitä käytettäisi kaikkien hyväksi niin, että toiminta kylällä saisi vielä rinnalleen erilaisia kumppanuuksia, joiden avulla kylätkin pysyisivät elinvoimaisina?
Risusavotalla olisi tekijöille tilaa
Maahanmuuttajien työllistyminen on ollut haasteellista erilaisten sääntöjen takia. Toisaalta Suomessa on paljon työtä, joihin ei löydy tekijöitä. Elinkeinopäällikkö Tuomo Mikkonen Metsäkeskuksen pohjoiselta alueelta toteaa, että Kainuussa on tällä hetkellä yli 200 henkilötyövuoden verran tekemätöntä risusavottaa.
– Metsän perustyöt ovat olleet vailla tekijöitä jo pitkään. Nyt toivotaan, että tekijöitä alkaisi löytyä Kainuun Nuotan kanssa suunnitellun ympäristöyrittäjyyden kautta.
Lähdetään liikkeelle ympäristötöistä, mutta samalla tavalla voidaan löytää tekijöitä esimerkiksi hoivatöihin.
Mikkonen muistuttaa, että paikat olisivat auki kaikille hakijoille.
– Suuri toivo on tietysti maahanmuuttajissa, sillä nämä työt eivät ole tähän mennessä kelvanneet muille.
Täysin kokemattomina ei metsiin ketään raivaussahan kanssa päästettäisi.
– Kyllä koulutus lähtee perusasioista, eli tyvestä puuhun. Taitojen karttuessa myös tehtävät muuttuvat vaativammiksi.
Eikä se risusavottaan jää
Karppinen laskee ympäristöyrittäjyyden kohdalla yhteen 2+2 ja saa tulokseksi paljon yli neljä.
– Puuta kasvaa ympäri Kainuuta, joten työvoiman pitää asua myös ympäriinsä. Kun tekijät asuvat kylillä, työpäivä ei kulu matkoihin. Tämä taas mahdollistaa kylien pysymisen asuttuina.
Yhteenlaskussa aletaan päästä kertolaskun paremmalle puolelle, kun huomataan, että muutakin työtä on tekemättä.
– Lähdetään liikkeelle ympäristötöistä, mutta samalla tavalla voidaan löytää tekijöitä esimerkiksi hoivatöihin. Nyt kylien aktivoiminen voi tarkoittaa myös niitä kaivattuja työpaikkoja.