Artikkeli on yli 10 vuotta vanha

Metsä-, kalastaja- ja tunturisaamelaisille uusi yhdistys

Inarissa on perustettu uusi saamelaisyhdistys, johon pääsee mukaan myös niin sanotut statuksettomat saamelaiset eli henkilöt, jotka eivät ole virallisessa saamelaisrekisterissä. Yhdistyksen perustajajäsen, metsäsaamelainen Erika Sarivaara toivoo, että yhdistys hälventäisi kahtiajakoa statuksettomien ja statuksellisten saamelaisten välillä.

Erika Sarivaara ja Johanna Laurila
Erika Sarivaara ja Johanna Laurila. Kuva: Johanna Laurilan kotialbumi
  • Pia Tuukkanen

Meahcce-, guolásteaddji- ja duottarsámit rs / Metsä-, kalastaja- ja tunturisaamelaiset ry on yhteistyö- ja edunvalvontayhdistys. Yhdistyksen perustajajäsenen Erika Sarivaara kertoo, että jäseneksi pyrkivän on tunnettava itsensä saamelaiseksi, hänen on oltava sidoksissa saamelaiskulttuuriin ja pystyttävä todistamaan polveutumisensa saamelaisista.

Aiemmin statuksettomat saamelaiset ovat jo päässeet jäseneksi City-Samit ry:hyn.

Inarissa heinäkuun alussa perustettu Metsä-, kalastaja- ja tunturisaamelaiset ry haluaa elvyttää saamen kieltä ja kulttuuria, myös niillä alueilla, joissa saamelaisuus on aikainsaatossa jäänyt taka-alalle. Käytännössä se tarkoittaa niin sanottuja metsäsaamelaisia, eli esimerkiksi vanhan Sompion, Sallan ja Savukosken alueella eläviä metsälappalaisia.

- Minä koen olevani saamelainen ja olen saamelainen, sanoo Erika Sarivaara, joka ei itse ole saamelaisrekisterissä.

- Minä olen sekä isän että äidin puolelta metsäsaamelainen, Sarivaara sanoo.

Sodan jälkeen saamelaisuus oli häpeä

Sarivaaran kotona äidinkieli on saamenkieli.

- Kieli on minusta tärkeä osa saamelaisuutta ja kielen puolesta puhuminen, toteaa Sarivaara.

Saamen kieli on kadonnut itäkairasta, mutta Sarivaaran mukaan saamelaisuus ei.

- Olen puhunut vanhempien ihmisten kanssa ja he kertovat, että evakkoaika oli varsin kova. Evakosta tultua monet saamensuvut polttivat lapintakkinsa, koska oli häpeä olla saamelainen, Sarivaara kertoo.

Nyt Sallankin perällä puhaltaa uudet tuulet. Nuori sukupolvi on ylpeä metsäsaamelaisuudestaan ja haluavat palata takaisin omille juurilleen ja sukujensa historiaan. Tästä hyvänä esimerkkinä on Sallan alueen saamentakki, jonka malli lähes heti kadota.

- Kirsi Mukkalan sukulaisten vintiltä löytyi yksi Sallan metsäsaamelaisen naisen takki. Sen mukaan on tehty kaavat ja nyt Sallaan puuhataan jo lapintakki-kurssia, Sarivaara kertoo viriävästä innostuksesta.

 Erika Sarivaara toivoo, että yhdistys hälventäisi juopaa statuksettomien saamelaisten ja niin sanottujen virallisten saamelaisten välillä, niin että ihmiset puhaltaisivat yhteen hiileen kielen ja kulttuurin puolesta.

- Meidän yhdistyksen yhtenä tavoitteena on saamen kielen ja kulttuurin elvyttäminen. Ymmärrämme, että kulttuurin elvyttäminen aiheuttaa ensin vastustusta, eivät ihmiset sitä heti hyväksy. Toivon kuitenkin, että ajan kanssa se hyväksytään ja voimme yhdessä luoda positiivista ilmapiiriä ja puhaltaa yhteen hiileen.

Savukoskea kotipaikkanaan pitävän yhdistyksen hallitus valitaan torstaina Salla-päivillä.