Valtiovarainministeriö on saanut ehdotukset kunnilta karsittavista tehtävistä ministeriöiltä, oikeusministeriötä lukuun ottamatta. Hallitus tavoittelee kuntien tehtävien karsimisella miljardin euron säästöä.
Tuoreeltaan ministeriöiden ehdotuksiin tutustunut kuntaliiton lakiasiainjohtaja Arto Sulonen sanoo, että nyt julkaistuilla ehdotuksilla miljardista jäädään kauas.
- Kyllä ne selvästi alle jäävät. Toinen asia on se, että jos lainsäädännössä pystytään normeja vähentämään niin paljon, että laskennallisesti saadaan miljardin säästö, niin sitten on vielä toinen kierros eli päätökset pitää tehdä kuntien valtuustoissa, että säästöt realisoituvat, Sulonen toteaa.
STM löysi vain seitsemän poistettavaa tehtävää
Kunnilla on kaikkiaan yli 500 tehtävää, joista on säädettyä lailla ja lisäksi lähes tuhat erilaista velvoitetta. Valtaosa näistä on sosiaali- ja terveyspuolen hoidettavia.
Monessa kohtaa perusoikeudet tulevat vastaan. Sosiaali- ja terveysministeriö löysi yli 50 tehtävää, joiden poistaminen uhkaisi ihmisen yhdenvertaisuutta. 250 tehtävän poistamisessa vaarantuisivat ihmisten perusoikeudet.
STM löysikin vain seitsemän tehtävää, joista kunnat voisivat karsia. Esimerkiksi voitaisiin luopua potilastietojen arkistoimisesta paperimuodossa, säästöä 31 miljoonaa ensi vuonna. Suurin säästö STM:n rootelissa syntyisi lasten kotihoidontuen kustannusten siirtämisestä valtion maksettavaksi, 350 miljoonaa euroa.
Mutta onko kustannusten siirtäminen valtiolle säästöä?
- Kokonaisuuden ja julkisen talouden kannalta, oli se tehtävä sitten kunnalla tai valtiolla, niin se täytyy julkisin varoin rahoittaa. Tässä työssä me arvioimme tilannetta kuntien kannalta ja otamme myös tällaiset esitykset huomioon, sanoo kuntien tehtäviä pohtivaa työryhmää johtava valtiovarainministeriön ylijohtaja Päivi Laajala.
"Vastentahtoisuutta normien purkamiseen"
Ministeriöt ovat valmiita karsimaan kunnilta ensisijaisesti erilaisia valvontatehtäviä ja rahoitusvastuita. Esimerkiksi opetusministeriö ehdottaa muun muassa ammatillisen aikuiskoulutuksen tehostamista ja rahoituksen siirtämistä valtiolle.
- Ministeriöiden esityksissä näkyy tietynlaista vastentahtoisuutta näiden normien purkamiseen sitä kautta, että jokaisella normilla on ollut perustelunsa, kun ne on annettu, ja se on tuottanut jotakin hyvää tähän yhteiskuntaan. Kun näitä puretaan, niin tämä nähdään hyvin usein kansalaisten näkökulmasta perusoikeus- ja tasa-arvokysymyksenä, arvioi Kuntaliiton lakiasiainjohtaja Arto Sulonen.