Historianopettaja Miika Huhdalla on tullut tavaksi lukea päivän lehti 70 vuoden takaa. Turun pääkirjaston lehtiosastolla on päivittäin vitriinissä vuoden 1943 Turun Sanomat ja Åbo Underrättelser.
Uutisia kannattaa lukea kuin piru Raamattua.
Historiantuntijalle on kiinnostavaa nähdä nykyvinkkelistä, miten asioista on aikanaan kerrottu. Näinä päivinä 70 sitten Saksan hyökkäys Stalingradissa oli ollut pitkään jumissa, armeija saarrettuna ja antautuminen enää päivien päässä.
Lehdistäkin tämän oli voinut aistia, jos osasi ynnätä uutisia yhteen. Medialukutaitoa on tarvittu ennenkin.
Sotamenestys häämöttää uutisen takana
Turun Sanomien etusivulla on 24. tammikuuta 1943 juttuja maailmansodan tapahtumista. Suomen rintamalla eletään asemasotavaihetta ja sivulla on vain pieni maininta hajanaisesta kahakoinnista.
"Vilkasta ilmatoimintaa Pohjois-Afrikan rintamalla", _"USA:n Suomen-ministeri palaa todennäköisesti Helsinkiin". _
Isoin otsikko sanoo:"Stalingradin puolustajat tekevät sankarillista vastarintaa". Puolustajilla tarkoitetaan tässä Saksan 6. armeijaa, tiedon lähde on "Johtajan päämaja".
Uutinen on Miika Huhdan mielestä merkittävä.
- Vihdoin suomalaisessa sanomalehdessä sanotaan, että saksalaisilla on Stalingradissa vaikeuksia. Eilisessä lehdessä käytettiin ensi kertaa sanaa "saarto".
Venäläiset olivat saartaneet saksalaiset jo marraskuussa.
Ikuisuusaihe
Miika Huhta muistaa Matti-isänsäkin maininneen, miten hän koulupoikana pannut merkille, että saksalaisten harkittuina ja suunnitelmallisina liikkeinä esitetyt "rintaman oikaisut" tapahtuvat aina vain lähempänä Saksaa. Hän oli tuolloin alkanut epäillä, että Saksa saattaa hävitä sodan, mitä ei lehdissä ollut voinut mainita.
Sodan aikana lehtien ja radion toimintaa valvoi Valtion tiedoituslaitos, joka vastasi myös sotilaiden kirjeiden sensuroinnista. Tiedot tulivat nykyiseen verrattuna huomattavalla viiveellä eikä ensikäden havaintoja ollut eri lähteiden toimittamien tietojen tarkistamiseksi.
Miika Huhta korostaa, ettei Turun Sanomat ajanut mitään omaa agendaansa Saksan sotaonnen uutisoinnissa.
- Ei Turun Sanomat suinkaan ollut mikään äärioikeiston äänitorvi, vaan Kansallista Edistyspuoluetta kannattava liberaali lehti, Huhta sanoo.
Havainnollista historiaa
Historianopettajana Miika Huhta näkee vanhojen lehtien arvon myös opetuksen osana.
- Tämä on niin helppo tapa harjoittaa lähdekritiikkiä. Voi ottaa toista maailmansotaa käsittelevän historiateoksen ja verrata, miten lehdet ovat aikanaan kertoneet asiasta. Ne ovat välillä kuin planeetoilta.
Eikä lähteiden motiivien arvuuttelun tai julkaistujen uutisten luotettavuuden arvioimisen pidä rajoittaa vuosikymmenten takaisiin asioihin.
- Kyllä minä olen koittanut oppilaille sanoa, että uutisia, kirjoja, tv-ohjelmia ja kaikkea muutakin kannattaa lukea ja katsoa kuin piru raamattua, Miika Huhta sanoo.
Leikin loppu
Saksan 6. armeija antautuu Stalingradissa 2. helmikuuta, 70 vuotta sitten.