Ishtar-jumalattareen voi parhaillaan tutustua Tampereen Museokeskus Vapriikin näyttelyssä Afroditen valtakunta. Osaksi hänen kunniakseen Vapriikissa vietetään pääsiäistä.
Rakkauden ja hedelmällisyyden jumalatar oli Mesopotamian tärkein jumalatar. Englanninkielisen pääsiäistä tarkoittavan easter-sanan arvellaan juontuvan juuri tämän assyrialaisen jumalattaren nimestä.
Tutkija Marjo Meriluoto-Jaakkola sanoo, että lähteitä Ishtarin palvontamenoista on vähän jäljellä.
– Se tiedetään, että koska Ishtar oli niin tärkeä jumalatar, hänelle oli omistettu monia juhlapäiviä vuodessa.
Ishtarin suuri juhla oli keväällä
Yksi tärkeistä juhlista oli kevätpäivän tasauksen aikaan, joka osui samaan aikaan kuin nykyinen pääsiäisemme. Kevätpäivän tasaus on aina ollut tärkeä juhlapäivä jo senkin takia, että talvi oli jäänyt taakse.
– Ishtar liittyi etenkin hedelmällisyyteen, ja sen takia hän on rakkauden jumalatar, koska hedelmällisyys oli niin tärkeää. Oletetaan, että munien koristelu erilaisilla symboleilla ja niiden käyttö hedelmällisyysriiteissä oli yksi tämän juhlan viettämisen muoto, kertoo Marjo Meriluoto-Jaakkola.
Muniin ja niiden maalaamiseen liittyviä käytäntöjä tunnetaan eri kulttuureista, mutta Meriluoto-Jaakkola arvioi, että Ishtariin liittyvät munanmaalaustraditiot ovat vanhimpia.
– Ishtar on sillä tavalla tärkeä meille länsimaisille, että jumalatar on Afroditen ja sen myötä Venuksen esiäiti. Ishtarin palvonnasta on paljon siirtynyt piirteitä länsimaisen kulttuurin rakkauden jumalattarien palvontaan.
Myös pääsiäispupujen juuret vievät jo ammoisiin aikoihin, sillä myös nämä pitkäkorvat ovat olleet hedelmällisyyden symboleja.