Internet |

Muovikassiton marraskuu leviää Facebookissa

Jokainen koskaan valmistettu muovikassi on yhä olemassa, ellei sitä ole poltettu. Maatumaton muovijäte rasittaa maaperää ja vesistöjä vuosisatojen ajan. Vaikka halua suojella luontoa löytyisikin, niin suurin kynnys ekokassien yleistymisessä lienee, miten kestokassin muistaisi ottaa mukaan kauppareissulle. Facebookissa Muovikassiton marraskuu haastaa mukaan hoitamaan kauppaostokset ilman muovikassia.

Muovikassien päällä kieltosymboli
Muovi on pitkäkestoinen ympäristöongelma, sillä muovin hajoaminen luonnossa kestää jopa 500 vuotta. Kuva: Yle

Muovikassiton marraskuu on syntynyt hyvänmielen kampanjaksi, jolla yritetään edistää vihreämpää ajattelutapaa. Kuukauden ajan pyritään tsemppaamaan kestokassin mukaan ottamisessa - ja niitä pakasteitakaan ei kassalla aina tarvitse ottaa pieneen pussiin.

Idean toinen äiti on Mamarkiaa-bloggaaja ja lastentarhanopettaja Taija Viitasaari Oulusta. Kahden lapsen äiti kertoo, että ekoarvot ovat perheelle tärkeitä.

– Idea lähti siitä, että eräs Facebook-ystäväni, Marja Salovaara Seinäjoelta, ehdotti tätä lihattoman lokakuun jatkoksi kommentoidessaan blogiani. Mielestäni tämä oli tosi hyvä idea, jossa haluan ehdottomasti olla mukana. Perustimme yhdessä Muovikassiton marraskuu -Facebook-tapahtuman.

Tätä kirjoitettaessa tapahtumaan osallistuvia on jo noin 3 600. Viitasaari ei osannut odottaa idean saavan suosiota.

– Itse kutsuin mukaan sata kaveriani ja Marja kutsui omiaan. Muutamalla kierrätyssivulla asiaa mainostin, ja asia lähti vyörymään.

– Yhden kuukauden muovikassittomuus ei pelasta tätä maailmaa, eikä muovikassin hiiljalanjälkikään ole iso, mutta jos saa jonkun ajattelemaan omaa käyttäytymistään ja muovinkäyttöään, niin se on jo hieno asia. On tullut jo paljon keskustelua siitä, miten muovin käyttöä voisi vähentää, eli idea on jo palvellut tarkoitustaan, sanoo Viitasaari.

Pitäisikö kertakäyttömuovikassit kieltää kokonaan?

Muovikassivastarinta ei rajoitu vain sosiaaliseen mediaan. Euroopan komissio julkisti 4. marraskuuta esityksen, jossa komissio kehottaa kaikkia EU-maita korottamaan muovikassien verotusta tai jopa kieltämään kertakäyttömuovikassit.

Jos ostaa banaanitertun, vesimelonin tai kaalinkerän, niin ei niitä tarvitse tunkea pussiin.

– Liisa Sivusaari

Erityisen haitallisia ovat ohuet pussit, joita Suomessa käytetään muun muassa hedelmien ja vihannesten kantamiseen. Muovikassien käytön rajoittamista komissio perustelee ympäristön suojelulla. Komission kannalla on myös jätehuoltoyhtiö Kiertokapulan asiakaspalvelupäällikkö Liisa Sivusaari.

– Muovipussien käyttöä pitäisi ehdottomasti rajoittaa ja saada ihmiset ymmärtämään, että kaikkea ei tarvitse pakata pussiin. Esimerkiksi jos ostaa banaanitertun, vesimelonin tai kaalinkerän, niin ei niitä tarvitse tunkea pussiin.

– Kun näkee, että niitä pikkupusseja ja muovikasseja otetaan ihan tarpeettomasti, niin olisi ihan hyvä, jos siihen saataisiin rajoitusta.

Biojäte muovipussissa? Ei haittaa

Kiertokapula toimii 12 kunnan alueella Uudellamaalla ja Hämeessä. Muovipussit ja -kassit eivät nykyään enää aiheuta Kiertokapulalle ongelmaa, koska ne kaikki menevät energiahyötykäyttöön. Tällä hetkellä jopa Kiertokapulan biojätteenkäsittelykin on sellaista, että sinne saa pakata biojätteen tavalliseen muovipussiin.

Uskon, että ihmiset pystyisivät hyvin tulemaan toimeen paljon nykyistä vähemmällä muovilla.

– Liisa Sivusaari

– Uskon, että ihmiset pystyisivät hyvin tulemaan toimeen paljon nykyistä vähemmällä muovilla. Vaikka kaikki jäte menee meillä hyötykäyttöön, niin ihmisten pitäisi rajoittaa jätteen syntyä.

Liisa Sivusaari myöntää, että suutarin lapsella ei ole kenkiä - kertakäyttöinen hedelmäpussi tarttuu myös hänen käteensä kauppareissulla.

– Minulla on kauppakassi, mutta ikävä kyllä minun tulee otettua niitä hedelmäpusseja, kun ostan jotakin omenoita tai tomaatteja. Ikävä kyllä sellainen kankainen hedelmäpussi ei oikein tahdo lähteä kotoa mukaani kauppareissulle, vaikka se olisi hyvä vaihtoehto, Liisa Sivusaari sanoo.

Tuoreimmat aiheesta: Internet

Pääuutiset

Kotimaa

Onko naapurisi hyvätuloisempi ja paremmin koulutettu kuin sinä? Tarkista tulokoneesta

Suomen hyvätuloisimmilla postinumeroalueilla asuu kaikkein koulutetuinta väkeä, selviää Ylen tulokoneesta. Suomessa on myös kymmeniä alueita, joilla ei asu yhtään maisteria saati tohtoria. Koneeseen on koottu jokaisen Suomen postinumeroalueen asukkaiden tulotiedot sekä koulutustiedot. Koneen avulla voit myös tarkastella, minkä verran asuinalueellasi asuu esimerkiksi työttömiä, opiskelijoita, työssäkäyviä tai eläkeläisiä.

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä