Ravintoarvotaulukkoa tuijottamalla tyrni ottaa erävoiton, jos sen ravintoarvoja verrataan mustikan ja puolukan ravitsevuuteen. Tyrnissä on eniten muun muassa kuitua, c-vitamiinia ja k-vitamiinia. Tyrni on pieni ja ponteva marja, mutta siinä piilee myös sen heikkous.
- Tyrniä syödään yleensä irvistelemättä kaksi tai kolme marjaa, ravitsemusterapeutti Marjaana Suominen sanoo.
Mustikkaa ja puolukkaa syödään tavallisesti enemmän yhdellä kertaa kuin väkivahvaa tyrniä. Ravintoarvojen talteenotossa vaikuttaa myös marjan käyttötapa.
- Tyrnistä puristetaan usein pelkkä mehu, jolloin kuori tai siemenet jäävät pois, Suominen kertoo.
Kun kuori ja siemenet jäävät pois, marjasta saa vähemmän kuitua. Vaikka ravintoarvojen perusteella tyrnissä on enemmän kuitua kuin puolukassa tai mustikassa, sen käyttötapa vähentää marjasta saatavaa kuitumäärää.
Suominen korostaa kaikkien marjojen terveellisyyttä osana ruokavaliota, eikä kruunaa mustikan, puolukan ja tyrnin kesken ravintoarvojen marjavoittajaa.
- On hiusten halkomista eritellä marjoja keskenään.
Iäkkäät arvostavat puolukkaa
Hiusten halkomista tai ei, eri marjoilla on erilaisia terveydellisiä vaikutuksia. Esimerkiksi tyrnin rasvahapot vahvistavat tutkitusti hiuksia ja kynsiä.
- Nuoret aikuiset näkevät tyrnin superruokana, Suominen kertoo.
- Voisin olla aistivinani tyrnitrendiä.
Vanhemmille marjanystäville puolukat maistuvat nuoria paremmin. Suominen epäilee, että puolukkaa on käytetty 1950- ja 1960-luvuilla paljon nykyistä enemmän.
- Nuoremmille puolukka on liian hapan, eikä sitä arvosteta ehkä samalla tavalla kuin mustikkaa.
Karpalo vähentää tutkitusti virtsatieinfektioita, ja puolukalla on Suomisen mukaan samoja vaikutuksia.
Suominen arvioi mustikan kuitenkin vievän kultamitalipaikan kansan suosikkina.
- Mustikan sanotaan parantavan näkökykyä ja muistia.
- Meidän omat kotimaiset marjat ovat mitä parhainta superruokaa, Suominen kertoo.
Pohjoisen pieni appelsiini
Tämän vuoden mustikat on jo poimittu pakkaseen. Vuorossa ovat puolukka ja tyrni.
Harri Kerkelä ja Elsi Heimonen-Kerkelä viljelevät Mikkelin Anttolassa tyrniä. Tilalla on 200 tyrnipensasta, jotka tuottavat Harri Kerkelän arvion mukaan tänä vuonna 500-600 kilogramman sadon.
- Tämän vuoden sato näyttää kohtuulliselta, Kerkelä sanoo.
Sadon ensimmäiset marjat ovat kypsyneet. Satokausi jatkuu noin kolme viikkoa ensimmäisiin pakkasiin saakka.
Tyrni on pohjoisen pieni appelsiini, jonka poimiminen on työlästä. Jokainen marja on napsittava pensaasta yksitellen. Vanhoissa oksissa on lisäksi piikkejä, jotka hidastavat poimimista entisestään.
- Kokenut poimija kerää kilon tunnissa, Kerkelä kertoo.
Tyrni kasvaa korkeissa pensaissa, jotka kurottelevat oksiaan joka suuntaan.
- Tämä on pieni viidakko keskellä Etelä-Savoa, Kerkelä sanoo.