Tiede |

Mystinen hopealevy löytyi Rautjärveltä - historia uusiksi?

Arkeologian harrastajan löytämää hopealevyä yritetään nyt tunnistaa. Vastaavaan ei Suomessa ole aiemmin törmätty.

Rautjärveltä löydetty hopeapala.
Rautjärveltä löydetty hopeapala. Kuva: Etelä-Karjalan museo

Rautjärveltä ja Ruokolahdelta on tehty harrastevoimin harvinaisia arkeologisia löytöjä. Tällä viikolla Etelä-Karjalan museon hyppysiin on päätynyt hopealevy, jonka alkuperää yritetään nyt selvittää.

- Siinä on gotlantilaisperäistä ornamentiikkaa, joka sinällään ei ole Suomessa outoa. Mutta mitään vastaavaa esinettä ei ole löytynyt aiemmin Suomesta, sanoo amanuenssi Jukka Luoto Etelä-Karjalan museosta.

Luoto on lähettänyt löydöstä sähköpostia Ruotsiinkin, mutta sieltäkään ei ole tietoa löytynyt.

- Levyn tutkimista jatketaan ja selvitetään, miten se kähertyy tämän alueen historiaan, Luoto kertoo.

Kaksi löytöä lyhyen ajan sisään

Hopealevy löytyi harrastajan haravoidessa viljelyalaa Rautjärvellä Niskapietiläntien varressa. Alueelta on tehty myös toinen tuore löytö.

- Tapaan löytäjän maanantaina ja arvioin löydön. Selvitetään voiko löytäjä pitää sen vai liitetäänkö sekin valtion kokoelmiin, kertoo amanuenssi Luoto.

Löydöt muuttavat alueen historiaa

Etelä-Karjalassa on muutamia arkeologian harrastajia, jotka miinaharavoivat pelloilta kaikenlaisia löytöjä.

Etelä-Karjalan ja ehkä Suomenkin esihistoriaa joudutaan korjaamaan löydösten perusteella.

– Jukka Luoto

- He löytävät vuodessa useita kappaleita, jotka ovat esihistoriallista rautakautista löydöstöä. Nämä otetaan Etelä-Karjalan museoon ja täältä edelleen valtion kokoelmiin kansallismuseoon, sanoo Luoto.

Esineistö on Luodon mukaan niin runsas, että Etelä-Karjalan ja ehkä Suomenkin esihistoriaa joudutaan korjaamaan löydösten perusteella.

Löydöt ovat yli tuhannen vuoden takaa

Pääasiassa harrastajien löydöt ovat koruja. Rautakauden ihminen on käyttänyt sirppejä ja kirveitä, mutta näitä on jostain syystä löydetty hyvin vähän.

- Kyllä nämä tietysti asutuksen aikamittakaavaa muuttaa. Vanhimmat löydöt ovat rautakauden keskeltä merovingiajalta eli 600 - 800 jKr. Useimmat ovat viikinkiajalta eli 200 vuotta myöhempiä. Voimme ajatella, että nykyiset eteläkarjalaiset ovat tällöin pureutuneet tähän maisemaan, Luoto pohtii. 

Luodon mukaan perinteinen näkemys on, että suomalaiset ovat tulleet jostain ja lappalaiset ovat väistyneet pohjoiseen.

- Mutta tätä vielä varmasti tutkitaan tarkemmin tulevina vuosikymmeninä. Ainakin nämä löydöt kertovat kontakteista.

Tuoreimmat aiheesta: Tiede

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä