Suomen talous jumittaa ja verotuotot mataavat, minkä takia hallituksen muodostavat puolueet joutuvat ensi vaalikaudella tekemään vaikeita päätöksiä.
Puolueiden vaaliohjelmien perusteella porvaripuolueet ja perussuomalaiset ovat vahvimmin sillä kannalla, että valtiontalouden alijäämää ei pidä paikata kiristämällä verotusta. Valtiovarainministeriön mukaan veroja ei voi merkittävästi kiristää, jotta uusien työpaikkojen syntyminen ei vaaraantuisi.
Vihreät muotoilee, että puolue ei halua korottaa kokonaisveroastetta, mutta julkisten palveluiden turvaaminen voi silti sitä edellyttää. SDP ja vasemmistoliitto ovat valmiita siihen, että kokonaisveroaste voi nousta.
Kokoomus ajaa puolueista suurimpia kevennyksiä ansiotulojen verotukseen, mutta kahden miljardin kevennysten ehtona ovat "äärimaltilliset", käytännössä lähes nollatasolle jämähtävät palkankorotukset.
Myös SDP ja keskusta keventäisivät palkkaveroja, mutta vain pieni- ja keskituloisilta, kun kokoomus ja RKP keventäisivät myös suurituloisten verotusta. Keskusta alentaisi veroja 450 miljoonan euron edestä, mutta SDP ei kerro summia.
Puheenjohtaja Antti Rinne (sd.) sanoo ettei halua myydä valtion pelimerkkejä, sillä myös SDP kytkisi veronkevennykset tuloratkaisun syntymiseen.
Pienituloisten verovapaudelle kannatusta
Perussuomalaiset, vasemmistoliitto ja vihreät keventäisivät kaikkein pienituloisimpien verotusta nostamalla tuloveron alarajaa. Ainakin vasemmistoliiton ja vihreiden kaavailuissa verovapaus koskisi myös eläkkeitä ja sosiaalietuuksia.
Perussuomalaisten mielestä verottomana pitäisi voida tienata tuhat euroa kuukaudessa, vasemmistoliitto vetäisi rajan 830 euroon ja vihreät 560 euroon kuukaudessa.
Verohallinto laski Yle Uutisille, että perussuomalaisten ehdottama verovapaus vähentäisi verotuloja noin 400 miljoonaa euroa, vasemmistoliiton 250 miljoonaa ja vihreiden joitakin kymmeniä miljoonia vuodessa.
Todelliset vaikutukset voisivat ovat kuitenkin selvästi suuremmat, sillä kannustinloukkujen välttämiseksi verotusta pitäisi keventää myös niiden osalta, jotka tienaavat puolueiden ehdottamien tulorajojen yli. Miljoonat päätyisivät todennäköisesti kuitenkin suurimmaksi osaksi kulutukseen, mikä vauhdittaisi taloutta ja kasvattaisi muita verotuloja.
Työttömät hyötyisivät verovapaudesta palkansaajia enemmän, sillä työttömyysetuuksista pitää maksaa veroja enemmän kuin pienistä palkkatuloista. Nykyisin tuhannen euron kuukausipalkasta menee veroa noin 35 euroa, kun saman suuruisesta työttömyysetuudesta pitää maksaa veroja runsaat 200 euroa. Summat on laskettu keskimääräisellä kunnallis- ja kirkollisveroprosentilla.
Pääomatulojen veroille nostohaluja
SDP ja vihreät olisivat valmiita jatkamaan tällä vaalikaudella tehtyjä pääomatulojen veronkorotuksia. Puolueet väläyttävät yli 30 000 euron pääomatuloista maksettavan veron nostamista nykyisestä 33:sta 35:een prosenttiin.
Alle 30 000 euron pääomatuloista veroa kertyy nykyisin 30 prosenttia.
SDP:n mielestä ei ole oikein, että tavallista työtä tekevän ihmisen veroprosentti nousee korkeammaksi kuin merkittävillä pääomatuloilla elävien.
Vihreät helpottaisi pienyrittäjien asemaa tekemällä pääomatuloista verovapaita 2 000 euroon asti vuodessa.
Jos vasemmistoliitto saisi päättää, suurten pääomatulojen saajien suosiminen erillisellä pääomatuloverolla lopettaisiin ja kaikkia tuloja verotettaisiin samalla progressiivisella verotaulukolla.
Vasemmistoliitto nostaisi suurituloisten verotusta myös poistamalla osinkojen verohelpotukset etenkin suurista pääomatuloista. Myös SDP tarkastelisi osinkoverohuojennuksia.
Puolueet eri linjoilla perintöverosta
Perintöjen verottamisessa vasemmisto ja porvaripuolueet ovat eri linjoilla.
RKP poistaisi perintöveron ja korvaisi sen luovutusverolla. RKP:n kaavailuissa perinnöstä menisi vero vasta kun se myydään. Myös kokoomus on tavoitellut perintöverosta luopumista, mutta ei nykytilanteessa.
Vasemmistoliitto vastustaa koko ajatusta, jonka puolue arvostelee huonontavan tavallisten asuntojen perijöiden asemaa.
Keskusta tyytyisi perintö- ja lahjaveron keventämiseen, mitä puolue perustelee sukupolvenvaihdosten helpottamisella. SDP:n mielestä suunta pitäisi olla toinen, sillä puolue nostaisi omaisuusveroja suurten, yli miljoonan euron perintöjen osalta.
Perussuomalaiset, vihreät ja vasemmistoliitto olisivat valmiita palauttamaan myös viime vuosikymmenellä poistetun varallisuusveron.
Kiista syntyisi myös arvonlisäveroista
Kokoomus olisi valmis kattamaan palkkaveron kevennyksen jättämää aukkoa kiristämällä välillisiä veroja, joita ovat muun muassa arvonlisävero ja valmisteverot. Puolue ei ole kertonut kaavailuistaan tarkasti.
Keskusta muotoilee veropoliittisessa ohjelmassaan vain, että arvonlisäverokannat ovat Suomessa jo kansainvälisesti verrattuna niin korkealla tasolla, että verokantojen nostoon tai alv:n rakenteen muutoksiin pitäisi olla erittäin perustellut syyt.
Perussuomalaiset ilmoittaa, että ruoan tai lääkkeiden arvonlisäverojen korotukset eivät puolueelle ainakaan käy. Kysymys on vaikea myös SDP:lle, koska alv:n korotus iskee etenkin pienituloisiin.
Vasemmistoliitto kulkisi toiseen suuntaan ja alentaisi muun muassa ruoan arvonlisäveroa. Puolue nostaisi välillisiä veroja ja maksuja vain poikkeustapauksissa, kuten ympäristösyistä, ja korvaisi silloinkin korotukset pienituloisille.
Kokoomuksen tapaan myös vihreät siirtäisi verotuksen painopistettä työn verotuksesta kulutuksen verottamiseen. Vihreät vaatii kuitenkin vasemmistoliiton tapaan, että verotuksen progressio on säilytettävä korvaamalla kulutusverojen korotukset pienituloisille.
RKP vähentäisi progressiivisuutta
Vasemmistoliitolla ja SDP:llä olisi haluja lisätä verotuksen progressiivisuutta, mutta RKP:ssa tavoite on päinvastainen. RKP muotoilee vaaliohjelmassaan, että verotettavan täytyy saada itselleen vähintään puolet siitä mitä hän ansaitsee.
Kyse on lisätuloista menevästä marginaaliverosta, jonka RKP ei halua nousevan yhtä jyrkästi kuin nykyisin. Puolue laskee, että esimerkiksi ylimääräisten vuorojen tekeminen kiristää verotusta liikaa jo pienituloisillakin.
RKP ei vaaliohjelmansa muotoilusta huolimatta ole ajamassa kovapalkkaisten veroalennusta. Bruttopalkasta nimittäin jää vähemmän kuin puolet käteen vasta kun vuositulot ylittävät noin 180 000 euroa, laskee verohallinto. Tällainen muutos koskisi vain runsasta 7 000 kovatuloista suomalaista.
Keskusta korottaisi tupakka-askin hintaa
Ainakin keskusta, kokoomus ja SDP harkitsisivat tupakkaveron korotusta. Keskustan ehdottama veronkiristys nostaisi tupakka-askin hintaa lähes eurolla.
Keskusta ja vihreät pohtisivat keinoja, joilla alkoholin kulutusta voitaisiin siirtää ravintoloihin. Vihreät alentaisi ravintolassa nautitun alkoholin alv:n 14:ään prosenttiin, eli samaan kuin ravintolaruoan.
Keskusta, kokoomus ja vihreät nostaisivat kiinteistöveroa kuntien talousongelmien huojentamiseksi.
Kotitalousvähennyksen laajennukseen haluja
Useat puolueet oikealta vasemmalle olisivat valmiita laajentamaan kotitalousvähennystä, jonka on arvosteltu hyödyttävän lähinnä keskituloisia ja varakkaita.
Keskusta ottaisi vähennyksen piiriin vanhusten terveydenhoitopalvelut ja kaksinkertaistaisi yksinelävien kotitalousvähennyksen. Myös SDP tukisi vähennyksellä yksineläviä ja vanhusten kotona asumista.
RKP ja kristillisdemokraatit nostaisivat kotitalousvähennyksen määrää vähintään 3000 euroon henkilöä kohden vuodessa.
Vihreät korottaisi vähennystä, jos remontti parantaa energiatehokkuutta.
Puolueet muistavat autoilijoita
Perussuomalaiset metsästää autokansan ääniä lupailemalla autoveron poistamista vaalikauden aikana, vaikka siitä syntyisi valtion verotuloihin miljardin euron lovi.
Samoilla apajilla on kristillisdemokraatit, joka laskisi uusien autojen verotusta asteittain autokannan uudistamiseksi.
Myös kokoomus keventäisi auton hankinnan verotusta, mutta kiristäisi sen sijaan auton käytön verotusta. Vihreät poistaisi dieselin alemman verokannan.
Keskusta kohdentaisi verotusta vuotuiseen ajoneuvoveroon.
Vasemmistoliitto ja vihreät ottaisivat käyttöön uusia ympäristöveroja. Vasemmistoliitto lätkäisisi ydinvoimaloille erillisen polttoaineveron. Vihreät ottaisivat käyttöön jätteenpolttoveron sekä maa-aines- ja kaivosveron.
Perussuomalaiset sen sijaan alentaisi energiaverotusta sadoilla miljoonilla euroilla, mitä puolue perustelee vientiyritysten kilpailukyvyn turvaamisella.
Useat puolueet laskevat myös sen varaan, että valtion verotuloja on mahdollista lisätä torjumalla harmaata taloutta ja kansainvälistä verosuunnittelua.
Juttua täsmennetty pienituloisten verovapauden ja RKP:n tavoitteiden osalta.