1. Älä heitä henkilökohtaisia papereita roskiin repimättä
Postin vastaanottaminen lukitsemattomaan postilaatikkoon on riskitekijä. Pelkästään tyhjentämällä postilaatikon varkaat saavat käsiinsä riittävästi henkilötietoja identiteettivarkauteen. Myös henkilötietoja sisältävien postien heittäminen paperikeräykseen repimättä on riski.
2. Mieti, mitä tietoja jaat netissä
Älä kerro yhteystietojasi kaikille. Tietojen harkitsematon jakaminen netissä on riskitekijä. Julkisesti kannattaa kertoa ja näyttää vain sellaisia asioita, jotka voisi kertoa kadulla jokaisella vastaantulijalle. Harkitse, onko tarpeellista, että sähköpostiosoite, puhelinnumero, syntymäaika ja osoite ovat julkisesti saatavilla.
Jos julkisesti osoitteensa jakanut kertoo vaikkapa Twitterissä tai Instagramissa paikkatietoja vaikkapa matkoistaan, voi antaa murtovarkaille mahdollisuuden toimia ilman kiinnijäämisen pelkoa.
3. Muista yksityisyysasetukset somessa
Somessa ei ole pakko olla kaikkien kaveri. Nettipoliisi Marko Forss neuvoo, ettei tuntemattomia kannata hyväksyä Facebook-kavereiksi, tai jos hyväksyy, niin on hyvä asettaa heille rajoituksia oman profiilin näkyvyyteen.
Sosiaalisessa mediassa ei kannata jakaa rajoituksetta lähikuvia omista tai lasten kasvoista. Tilin ei kannata olla julkinen, jos kuvia ei ole tarkoitettu kaikkien käyttöön tai nähtäväksi.
Esimerkiksi Facebookissa henkilötietojen, kuvien ja päivitysten näkyvyyttä voi ja kannattaa rajata yksityisyysasetuksilla.
4. Pidä ohjelmistot ajan tasalla
Päivitä kaikki verkkoyhteydessä olevan laitteen ohjelmistot. Muista, että myös älypuhelimen ja tabletin ohjelmistot on tärkeää pitää ajan tasalla.
Verkkoselainohjelman säännöllinen päivittäminen suojaa murtoyrityksiltä. Haittaohjelmia on helppo toimittaa jos verkkoselain on haavoittuva.
5. Jätä epäilyttävät linkit klikkaamatta
Vältä epäilyttävästä osoitteesta lähettyjen linkkien klikkaamista tai vieraiden liitetiedostojen avaamista.
Haittaohjelmia toimitetaan sähköpostin lisäksi muistitikkujen avulla. Vieraita muistitikkuja kannattaa käyttää harkiten.
Katso myös nämä ohjeet
Älä tee alkeellisia virheitä internetissä -ohjeessa asiantuntijat kertovat kattavasti miten voi välttää yleisimpiä tietoturvariskejä.
Mikäli aihe kiinnostaa enemmän myös näistä viranomaisohjeista voi olla apua:
– Viestintäviraston ohjeistus verkkopalveluiden turvalliseen käyttöön.
– Valtiovarainministeriön Päätelaitteiden tietoturvaohje toukokuulta 2013 antaa tarkat ohjeet oman tietokoneen suojaamiseen.
– Keskusrikospoliisin yritysturvallisuuden kansallisen työryhmän toukokuussa julkaisema tilannekatsaus Yrityksiin kohdistuva tietoverkkorikollisuus suosittelee yrityksiä huomioimaan rikosten torjumisessa ilmeisten haavoittuvuuksien poistamisen. Olennaista raportin mukaan on myös omaan toimintaan liittyvien tietovirtojen ymmärtäminen ja rajaaminen. Ohjeita voi hyödyntää myös yksityishenkilö.
Miten menetellä, jos identiteetti on jo varastettu
Useissa henkilöllisyysvarkaustapauksissa varas ei tarvitse muuta kuin kohteen syntymäajan tai osoitteen. Suurin osa henkilöllisyysvarkauden uhriksi joutuneista ei tiedä, mitä kautta identiteettivarkauden mahdollistavat tiedot on hankittu.
Jokaisella on päivittäin mukana asiakirjoja, jotka vääriin käsiin joutuessaan mahdollistavat identiteettivarkauden. Esimerkiksi unohtunut lompakko voi antaa varkaalle tilaisuuden.
Mikäli petoksen tunnusmerkistön täyttävä identiteettivarkaus on tapahtunut, kannattaa olla välittömästi yhteydessä viranomaisiin.
Jos omilla tiedoilla on tehty valeprofiili sosiaaliseen mediaan, ohjeistavat viranomaiset ottamaan yhteyttä palvelun ylläpitoon ja pyytämään heitä poistamaan profiilin.
Ylläpitoon kannattaa olla yhteydessä, vaikka valeprofiilissa ei täyttyisi kunnianloukkauksen tunnusmerkistö. Yhteisöpalveluissa valeprofiilin poistoa edistää, jos ilmiantoja on useita, joten on järkevää pyytää myös ystäviä ilmiantamaan valeprofiili.
Mikäli on huolestunut siitä, ovatko omat kuvat päätyneet muille kuin omille tilille, voi kuvien näkymistä internetissä voi tarkistaa lukuisien eri kuvahakuohjelmien avulla. Esimerkiksi Tin Eye -hakukoneen avulla voi etsiä yksittäisten kuvien esiintymistä muualla verkossa. Ilmaisessa palvelussa voi kokeilla vaikkapa onko oma Facebook-profiilikuva levinnyt muualle nettiin.