Facebook on tutkinut muun muassa käyttäjien ihmissuhteiden kestävyyttä, perheiden keskinäistä viestintää, juorujen leviämistä ja avunpyyntöjä. Tämä käy ilmi Facebookin Publications-sivulla listatuista julkaisuista.
Kesäkuun lopulla nousi kohu Facebookin vuonna 2012 tekemästä tutkimuksesta, jossa käyttäjien uutisvirtaa oli manipuloitu tunnetilojen tarttumisen selvittämiseksi. Facebook sai sapekasta kritiikkiä sosiaalisessa mediassa, ja Britannian tietoturvaviranomainen käynnisti tutkinnan siitä, rikkoiko tutkimus tietoturvalakeja.
Facebook on korostanut, että käyttäjät ovat rekisteröitymisen yhteydessä hyväksyneet tietojensa tutkimuskäytön.
Facebookin käyttäjien yksityiselämä on kuitenkin ollut tutkimuksen kohteena jo pitkään. Alla esitellään viisi asiaa, jotka ovat viime vuosina kiinnostaneet yhtiön tutkijoita. Missään näistä tutkimuksista ei ole pyritty vaikuttamaan käyttäjien käyttäytymiseen, toisin kuin kritisoidussa tunnetilatutkimuksessa. Kerättyjä aineistoja on käytetty anonyymisti.
1. Miten vanhemmat puhuvat lapsilleen Facebookissa?
Tutkimuksen mukaan vanhempien ja lasten välinen Facebook-viestittely vähenee lapsen kasvaessa teini-ikään, mutta lisääntyy uudestaan lasten täyttäessä 18. Maantieteellinen etäisyys ei juuri vaikuta viestien määrään.
Havainnot viestien sisällöistä noudattavat perinteisiä käsityksiä sukupuolirooleista. Tyttärille puhuessa käytetään useammin hellittelynimiä (muru, kulta, tyttöpieni) ja pojille puhuessa useammin itsenäisyyteen viittaavia sanoja (haastattelu, mene töihin, hiustenleikkuu). Teini-ikäisille puhutaan usein ruoasta, yli kolmekymppisille lapsille yhteydenpidosta ja terveydestä.
Tutkimuksen aineistona oli yhteensä 400 000 julkaisua, kommenttia ja linkkiä, jotka oli julkaistu Facebookin aikajanoilla syys–joulukuussa 2012. Ne kerättiin satunnaisotannalla kaikilta Facebookin englanninkielisen version käyttäjiltä, jotka ovat ilmoittaneet palvelussa olevansa vähintään yhden henkilön vanhempi tai lapsi.
2. Kuka on käyttäjän kumppani ja kestääkö suhde?
Tutkijat koettivat päätellä käyttäjien Facebook-kaveripiirien perusteella, kenen kanssa nämä ovat parisuhteessa. Tutkimuksen aineistoksi otettiin 1,3 miljoonaa satunnaisesti valittua yli 20-vuotiasta käyttäjää, joilla oli 50–2 000 Facebook-kaveria ja jotka olivat ilmoittaneet olevansa parisuhteessa, kihloissa tai naimisissa.
Tutkijat onnistuivat selvittämään naimisissa olevien käyttäjien puolison Facebook-kaverien perusteella 60 prosentissa tapauksista. Heidän mukaansa romanttisen kumppanin osoitti parhaiten käyttäjän ja puolison yhteisten Facebook-kaverien kuuluminen eri joukkoihin, ei niinkään yhteisten kavereiden määrä.
Tyypillisesti Facebook-kaverit jakautuvat elämänvaiheen mukaan: on sukulaiset, lapsuudenystävät, työkaverit ja vaikkapa urheiluseuran jalkapalloporukka. Eri ryhmiin kuuluvat henkilöt ovat harvoin toistensa Facebook-kavereita – siksi henkilö, joka tuntee ihmisiä monesta ryhmästä, on useimmiten hyvin läheinen.
Tänä vuonna julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin myös, voiko verkostoanalyysin perusteella ennustaa suhteiden kestävyyttä. Tutkijat tarkistivat 60 päivän kuluttua, kuinka moni parisuhteessa olleista käyttäjistä oli vaihtanut parisuhdetilanteensa sinkuksi. Heidän mukaansa ne henkilöt, joiden kumppania ei saanut pääteltyä yhteisten kaverien hajonnan perusteella, olivat todennäköisemmin eronneet. Erityisen hyvin tämä päti alle vuoden pituisiin suhteisiin.
3. Millaiset käyttäjät sensuroivat itseään eniten?
Facebookin tutkijat tallensivat tätä tutkimusta varten tietoja siitä, miten usein käyttäjät aloittavat vähintään viiden merkin pituisen kirjoituksen mutta päättävätkin olla julkaisematta sitä. Tutkimuksessa käytettiin 3,9 miljoonan Yhdysvalloissa tai Britanniassa asuvan Facebook-käyttäjän 17 päivän ajalta kerättyjä tietoja. Viestien sisältöä ei tallennettu, ainoastaan tieto siitä, kirjoitettiinko tekstiä ja oliko sitä julkaistu kymmenen minuutin kuluessa.
17 päivän aikana 71 prosenttia ihmisistä sensuroi itseään eli jätti julkaisematta ainakin yhden aloittamansa tilapäivityksen tai kommentin. Miehet sensuroivat tilapäivityksiään 26 prosenttia todennäköisemmin kuin naiset.
Mitä tiiviimpi käyttäjän Facebook-kaveripiiri oli, eli mitä useammin hänen kaverinsa olivat kavereita myös keskenään, sitä harvemmin käyttäjä jätti aloittamiaan kirjoituksia julkaisematta. Itsesensuuria vähensi myös se, jos käyttäjän kaveripiiri oli poliittisilta mielipiteiltään ja ikähaarukaltaan tavanomaista laajempi.
4. Mikä käyttäjän etninen identiteetti on?
Vuonna 2010 tehdyssä tutkimuksessa tutkijat esittelivät mallin, jolla heidän mukaansa voi ennustaa yhdysvaltalaisten Facebookin käyttäjien etnisen identiteetin suhteellisen tarkasti pelkästään nimen ja väestönlaskentatietojen perusteella. Sen jälkeen he sovelsivat malliaan Yhdysvalloissa asuviin käyttäjiin ja päättelivät sen perusteella esimerkiksi, että valkoihoiset ilmoittavat todennäköisemmin olevansa poliittiselta suuntautumiseltaan konservatiivisia tai hyvin konservatiivisia.
Tutkijat yrittivät myös esimerkiksi ennustaa henkilön etnistä identiteettiä sen perusteella, mihin etnisiin ryhmiin tämän Facebook-kaverit kuuluvat. Heidän mukaansa käyttäjien etnisen identiteetin selvittäminen olisi hyödyllistä esimerkiksi markkinointitarkoituksia varten, mutta valitettavasti tietoja ei usein ole saatavilla "käytännöllisistä, lakiin perustuvista tai poliittisista" syistä.
5. Minne käyttäjä on menossa?
Tutkimuksessa selvitettiin, miten voidaan ennustaa, missä käyttäjä aikoo ilmoittaa sijaintinsa seuraavaksi. Aineistona käytettiin kaikkia Facebookin mobiilikäyttäjien sijaintimerkintöjä, jotka oli tehty Yhdysvaltain San Franciscossa 31. tammikuuta 2011 mennessä.
Tutkijat loivat niiden perusteella käyttäjien liikkeitä ennustavan mallin, jossa otettiin huomioon muun muassa saman henkilön aiemmat sijaintimerkinnät, hänen Facebook-kaveriensa sijaintimerkinnät, käyttäjän sukupuoli ja kellonaika. Tutkijoiden havaintojen mukaan miehet ilmoittivat keskimääräistä useammin olevansa Castron kaupunginosassa, ja naiset tekivät miehiä enemmän sijaintimerkintöjä Union Squaren ostosalueella.
Facebookin tutkijoiden mukaan käyttäjien liikkumisen ennustaminen kannattaa, jotta he näkevät itselleen relevantteja päivityksiä ja yritykset hyötyvät mahdollisimman paljon liikkeissään tehdyistä sijaintimerkinnöistä.
Facebookin tekemiä tutkimuksia listasi aiemmin heinäkuussa yhdysvaltalainen Mother Jones -lehti.