Kysyimme Ylen nettisivuilla, saako vieraiden lasten tekemisiin puuttua ja ärsyttävätkö muitten mukulat.
Vastausmäärä yllätti. Saimme yli 1 200 vastausta, paljon tapausesimerkkejä ja punnittua puhetta lasten käyttäytymisestä ja vanhempien roolista kasvattajina.
Vastauksista välittyi aito huoli nykyajan kasvatusarvoista ja vanhemmuudesta. Lapsille riitti enemmän ymmärrystä kuin heidän vanhemmilleen. ”Ei se niinkään ole se lasten käytös joka ärsyttää, vaan ne vanhemmat, jotka eivät jaksa, viitsi, halua tai osaa ohjata lapsiaan.”
Vieraita lapsia kohdataan yleisillä paikoilla, mutta myös omilla pihoilla tai kyläilytilanteissa. Niin kauppakäytöskriisit (kuten itkupotkuraivari karkkihyllyllä) kuin hankaluudet julkisissa kulkuvälineissä (ei anneta paikkaa vanhukselle, häiritään muita matkustajia) mainitaan erityisen usein.
Ylipäätään ongelmat tuntuvat kilpistyvän siihen, miten vastaajat kokevat lapsen asenteen ja kunnioituksen muuta maailmaa ja ihmisiä kohtaan.
”Työssäni koulumaailmassa törmään jatkuvasti siihen ihmetyksen aiheeseen, etteivät aikuiset ole enää kaikkien lasten silmissä selkeästi kunnioitettavia auktoriteetteja. Jos jo koulussa lapsi saattaa todeta vieraammalle opelle/aikuiselle, että "ei mun sua tarvii totella, et oo mun ope", niin millaista mahtaa meininki kauppojen käytävillä olla? Ärsyttävintä on juuri tämä asenne aikuisia (ja erityisesti niitä komentamaan / ojentamaan / ohjeistamaan / pelastamaan / turvaamaan / auttamaan ehtineitä aikuisia) kohtaan!”
Mukavia mukuloita
Vaikka lähes kaikki vastanneet osaavatkin kertoa lasten ärsyttävästä käytöksestä esimerkkejä, niin suurin osa kaikista vastanneista (66 prosenttia) on silti sitä mieltä, että lapset kuitenkin osaavat nykyään ylipäätään käyttäytyä enimmäkseen hyvin.
Kaikkein myönteisimmin lasten käyttäytymisen näkevät äidit. Kyselyyn vastanneista äideistä noin 72 prosenttia katsoo, että lapset osaavat enimmäkseen käyttäytyä - tai ainakin he ovat tavanneet vain hyvin käyttäytyviä lapsia. Isistä näin vastaa lähes yhtä moni, 70 prosenttia. Lapsettomien näkemys lasten käyttäytymisestä on vähemmän myönteinen, vain hiukan yli puolet heistä pitää lapsia hyvin käyttäytyvinä.
Myös vastaajan ikä vaikuttaa siihen, miten lasten käyttäytyminen koetaan: mitä nuorempi vastaaja, sitä kriittisempi.
Sanoa saa, mutta asiallisesti ja aiheesta
Asialliseen ja rakentavaan palautteeseen omien lapsiensa tekemisistä vanhemmat tuntuvat suhtautuvan pääosin hyvin.
"On syytä huomauttaa lapsiani, mikäli käyttäytyvät huonosti eli pidän sitä hyvänä asiana, että yhteisöllisesti pidetään huolta jälkikasvusta. Huomauttaminen ja kasvatustyö on toki syytä tehdä aina varovaisuusperiaatteella ja kohteliaasti."
Avain onkin tässä: huutaminen tai räyhääminen eivät toimi, ja turhista ei saa nipottaa. Siis toisille vanhemmille.
Monissa vastauksissa toisten aikuisten puuttumista oman lapsen tekemisiin jopa toivottiin, koska vanhemmilla ei ole silmiä selässään.
"Joskus voi myös olla niin, että vieraan henkilön asiasta huomauttaminen saa lapsen miettimään asiaa tarkemmin ja on ikään kuin tehokkaampaa kuin äidin sanominen."
Monet kertoivat silti myös tilanteista, jolloin sanomisesta tuli sanomista: "Huomautin parille alle kouluikäiselle lapselle siitä, kun he jahtasivat puistossa sorsia ja heittelivät niitä kivillä. Äiti seurasi tapahtumia vierestä ojentamatta jälkikasvuaan, mutta itse sain niskaani haistattelupurkauksen."
Vanhemmat kasvattavat muidenkin lapsia
Kaikkein rohkeimmin vieraan lapsen käyttäytymisestä huomauttavat he, joilla on on itselläänkin lapsia. Puolet isistä ja äideistä kertoi huomauttavansa vieraan lapsen käytöksestä, vaikka lapsen huoltaja olisi paikalla. Lapsettomista näin tekisi 39 prosenttia.
Lisäksi 31 prosenttia isistä ja 35 prosenttia äideistä vastasi saattavansa huomauttaa, jos lapsen huoltajaa ei näy. Vaikuttaisi siis siltä, että oma vanhemmuus vaikuttaa sukupuolta enemmän siihen, huomauttaako vieraan lapsen käyttäytymisestä.
Lähinnä lapsettomat miehet näyttävät olevan arempia puuttumaan vieraiden lasten käyttäytymiseen, jos lapsen vanhempia ei ole paikalla.
Iän myötä rohkeus puuttua näyttäisi lisääntyvän, riippumatta vieraan lapsen huoltajan läsnäolosta. Huomauttajia löytyy lähes yhtä paljon niin yli nelikymppisistä kuin 30-40-vuotiaista.
Kyselyyn vastasi 22.3.-2.4.2013 välillä kaikkiaan yli 860 isää ja äitiä sekä reilut 380 lapsetonta. Jutun sitaatit ovat kyselyvastauksia. Nettikyselymme ei ole tieteellinen tutkimus, vaan peilaa Yle.fi:n lukijoiden mielipiteitä.
Koostimme saamiamme tarinoita toiseen juttuun, jossa kerrotaan muun muassa, kuinka kiusaamiseen ja suorastaan hengenvaarallisiin tilanteisiin on menty väliin.