Opettajat kiistelevät jo: Kuka on pätevä opettamaan ruotsia kuudesluokkalaisille?

Valtioneuvoston asetus määrittelee, että  syyslukukauden 2016 alusta lähtien jo alakoululaisille on opetettava ruotsia kaksi tuntia viikossa. Käytännössä muutos koskettaa kuudesluokkalaisia.

Peruskouluissa käy jo kuumana keskustelu, kenellä on riittävä pätevyys opettaa ruotsia kuudesluokkalaisille. 

Opetushallitus ei ole antanut asiasta ohjeistusta. Kieltenopettajien pelkona on, että kunnat säästävät ja ruotsin opetus sysätään alakouluissa luokanopettajille. Kieltenopettajat haluaisivat, että opetuksen hoitaa ammattitaitoinen kieltenopettaja.

– Joka tuntee myös tapoja ja kulttuuria. Ei kielenopettaminen ole vain sitä, että päntätään sanoja tai opetellaan kielioppia, erityisesti motivointiin tarvitaan paljon muuta, aineenopettajalle on tähän parempi pätevyys, kiteyttää ruotsinopettaja Marjo Frantzi Pohjois-Karjalan kieltenopettajien yhdistyksestä.

Kunnilla voi kuitenkin olla suuri kiusaus säästää siirtämällä ruotsinopetus luokanopettajalle, koska esimerkiksi alakouluilla kiertävä aineenopettaja tulee kalliimmaksi. Mikä sitten olisi pahin uhkakuva?

– No, virkamiesruotsihan on suoritettu, jos on yliopistokoulutus, ja sehän on myös luokanopettajilla. Siinähän on tietysti se vaara, että katsotaan, että sen alkavan ruotsin voisi opettaa kuka tahansa luokanopettaja, Frantzi pelkää.

– Mitä olen kuullut ja jutellut luokanopettajien kanssa, niin eihän heillä kaikilla ole siihen myöskään halukkuutta tai innokkuutta. Totta kai huono motivaatio vaikuttaa sitten siihen opettamiseen.

Frantzi arvelee, että pienillä paikkakunnilla ruotsinopetuksen järjestämisestä koituu enemmän ongelmia.

– Jos koulut ovat kaukana toisistaan, miten onnistuisi kierto kielenopettajalla. Kaupunkikouluissa tämä sujuu paremmin.

Täydennyskoulutusta vähän

Tulevaisuudessa asia voidaan ehkä ratkaista lisäkoulutuksella. Uutta täydennyskoulutusta ei kuitenkaan ole vielä tarjolla kysynnän mukaisesti.

Esimerkiksi Itä-Suomen yliopistossa tarjotaan toistaiseksi eioota täydennyskoulutusta kyseleville luokanopettajille.

– Ei ole tietoa, että saataisiin rahoitusta sellaiseen, kertoo suunnittelija Liisi Juvonen Itä-Suomen yliopiston koulutus- ja kehittämispalveluista Joensuussa.

Kysyntää kuitenkin Juvosen mukaan olisi, mutta koulutuksen järjestäminen on toistaiseksi jäissä.

– Se on paitsi rahoituskysymys myös resurssointikysymys: pitäisi olla erillinen opettaja, koska opetusta pitäisi järjestää iltaisin, viikonloppuisin ja koulujen loma-aikoihin, Juvonen toteaa.

Hän kertoo keskustelleensa jo asiasta yliopiston kielikeskuksen kanssa. Perus- ja aineopinnot tarkoittaisi 60 opintopistettä, mikä vastaa kahden vuoden päätoimista opiskelua - mistään suppeasta täydennyskoulutuksesta ei siis olisi kyse.

Suomen kieltenopettajien liitossa tilanne on tiedossa.

– Ongelmana on se, että luokanopettajakoulutuksessa ei ole voinut erikoistua ruotsiin, vaan kielistä ainoastaan englantiin, kertoo liiton tiedotussihteeri Anna Halme.

Liitossa toivotaan, että kuudesluokkalaisten ruotsinopettajina mahdollisesti toimivilla luokanopettajilla olisi edes ruotsin erikoistumisopinnot.

– Oppilaan kannalta paras olisi tietysti aineenopettaja, jolla on laajin tuntemus kielestä: erityisesti ääntämisen, kieleen liittyvän kulttuurin tuntemuksen ja opiskelumotivoinnin kannalta, Halme pohtii.

Vähemmän ruotsia yläkoulussa

Ruotsin opetusmäärä ei peruskoulussa lisäänny, vaan kielen aloittaminen alakoulussa vähentää oppilailta kielen oppitunteja yläkoulussa.

Esimerkiksi Joensuun seudulla kuudennelle luokalle tulee uudessa opetussuunnitelmassa kaksi viikkotuntia, mutta seitsemännelle ja kahdeksannalle luokalle riittää vain yksi tunti ruotsia viikossa. Peruskoulun viimeisellä eli yhdeksännellä luokalla tunteja on sitten kaksi viikossa.

– Erittäin huono ratkaisu, siitä tulee lisäkustannuksia kunnille sekä vähemmän opetusta yläkoulun oppilaille, harmittelee Joensuun seudun kuntien ops-koordinaattori Satu Huttunen.

Myös kieltenopettajia ruotsin vähentäminen yläkoululaisilta sapettaa kieltenopettajia.

– Yksi tunti viikossa kielenopetusta ei edes ylläpidä taitotasoa, Huttunen kiteyttää kieltenopettajien näkemyksen.

Opetussuunnitelmakoordinaattori tiivistää, mitkä kolme vaihtoehtoa kunnilla on järjestää tuleva ruotsinopetus alakouluissa.

–  Luokanopettaja, yläkoulun aineenopettaja tai etäopetus.

Satu Huttunen on ollut opettajien yhteydenottojen jälkeen yhteydessä opetushallitukseen ja kysynyt opettajien pätevyysvaatimuksesta.

– Sieltä ei annettu mitään ohjeistusta, kuka voi antaa ruotsin opetusta kuudennella luokalla. Silloin lakia tulkitaan niin, että luokanopettajat voivat opettaa ruotsia, Huttunen ennakoi.