EU haluaa maailman maiden tarkastavan päästötavoitteitaan jatkuvasti ja lopettavan hiilidioksidin päästämisen kokonaan tämän vuosidan loppuun mennessä.
Euroopan ympäristöministerien kokous vahvisti Euroopan tavoitteet Pariisin kokoukseen. EU sopi jo aiemmin, että tavoite on vähentää hiilipäästöjä 40 prosenttia – vuoteen 2030 verrattuna.
Pariisin ilmastokokouksessa joulukuussa on tarkoitus päättää päästövähennyksistä, joilla maapallon lämpeneminen pysähtyisi kahteen asteeseen – jos lämpötilaa verrataan aikaan ennen teollistumista.
-Tarvitaan riittävän kunnianhimoinen sopimus, jossa kaikki suuret saastuttajat ovat mukana, Suomen ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) perää lisää maita mukaan sopimiseen.
Kahden asteen tavoite on vielä tavoittamattomissa
Suurista saastuttajista esimerkiksi Brasilia ja Indonesia eivät vielä ole kertoneet, miten ne aikovat vähentää päästöjä.
Jos sopimiseen ei saada lisää maita mukaan, maapallo lämpenisi kolmisen astetta. Jos mitään ei tehdä, keskilämpötila nousisi jopa viisi astetta.
- Eri maiden tekemät tarjoukset kattaa 60 – 70 prosenttia maailman päästöistä, Tiilikainen sanoo.
Vaikka EU vähentäisi päästöjä kuinka, se ei pelasta ilmakehää lämpenemiseltä. Se on kolmanneksi suurin saastuttaja Kiinan ja Yhdysvaltain jälkeen.
Eri maiden päästötavoitteita on vaikea verrata. Esimerkiksi Kiinan konkreettisin lupaus on kääntää päästöt laskuun vuonna 2030.
EU kokoaa rivejään ollakseen muille esimerkki
Eurooppalaiset suhtautuvat epäillen, pitääkö Pariisissa sovittava.
- EU:n tavoite on että viiden vuoden välein tarkastellaan ja tarpeen mukaan tiukennetaan – jotta lämpeneminen pysyy järjellisissä rajoissa. Ei kuvitellakaan, että maailma tässä yhdellä sopimuksella valmiiksi tulee.
Pariisin sopimus olisi voimassa 2020 – 2030. Eurooppa olisi valmis asettamaan myös pidemmälle ulottuvan tavoitteen: 2050 mennessä päästöjä tulisi vähentää 50 prosenttia ja vuosisadan loppuun mennessä hiilidioksisin päästäminen ilmakehään on EU:n mielestä lopetettava kokonaan.
Jotkut maat olisivat valmiita vähentämään päästöjä nopeammin kuin toiset. Esimerkiksi osa Itä-Euroopan maista on harannut vastaan, koska niiden talous nojaa hiileen.
- Jos olemme erimielisiä, meillä ei ole merkitystä, EU:n ilmastokomissaari Arias Canete varoitti unionimaita.
Eurooppa on kunnianhimoisin mantere ja valmis tiukentamaan päästötavoitteita roimemmin kuin muut. Jälleen tänään EU-maat korostivat, että unionin pitää olla esimerkki muille.
- Jonkun pitää olla. Onneksi on muutkin maat mukana. Monella päin on havahduttu tositoimiin, Tiilikainen sanoo.