Pankkiasioiden hoito vaikeutuu, jos vanhus ei kykene itse menemään pankkiin tai muisti alkaa heikentyä. Kyselykierros suurimmille pankkiryhmille osoitti, että vanhuksen antaman valtakirjan kanssa ollaan tarkkoja. Käytännöt ovat enimmäkseen yhteneväiset eri pankkiryhmillä.
Asiakaspalvelujohtaja Leena Iivanainen Pohjois-Savon Osuuspankista kertoo, että silloin tällöin pankin tiskillä tulee herkkiä tilanteita:
– Välttämättä asiakas itse ei huomaa, että toimintakyky on heikentynyt. Ei pystytä ehkä tekemään sitä mitä asianomainen haluaa tehdä.
Muissakin pankeissa on havaittu, että joskus asiakas ei oikein ymmärrä enää taloudellisia asioitaan. Joskus on tullut ilmi tapauksia, joissa joku, yleensä läheinen, on yrittänyt väärinkäyttää valtakirjaa.
Valtakirjan pitää olla yksilöity
Avointa valtakirjaa ei hyväksytä missään pankissa, vaan kaikki vaativat yksilöityjä valtakirjoja. Niiden pitää sisältää tiedot siitä, kuka saa tehdä ja mitä tilin varoilla. Asiakaspalvelujohtaja Leena Iivanainen Pohjois-Savon Osuuspankista kuvaa, mitä esimerkiksi verkkopankissa omaisensa tiliä käyttävä saa tehdä:
– Perusperiaate on se, että jos hänellä on tiliin laajat käyttöoikeudet, hän pystyy sillä tilillä maksamaan laskuja ja operoimaan sen tilin kanssa, mutta uusien sopimusten tekeminen on eri asia.
Jos tilin varoja halutaan vaikkapa siirtää määräaikaisiin talletuksiin, tarvitaan kaikissa pankkiryhmissä uusi valtakirja. Danske Bank edellyttää lähtökohtaisesti, että tilinomistajan pitäisi itse käydä sopimassa asiasta. Nordealle riittää valtakirja, jos kyse on vakiintuneesta asiakassuhteesta. S-Pankissa vanhukselle voi tehdä määräaikaisen talletuksen valtakirjalla. Paikallisosuuspankki Siilinjärven Osuuspankki on ohjeistanut työntekijöitään, että valtakirjan oikeellisuus pitäisi varmistaa soittamalla valtakirjan antajalle.
Edunvalvontavaltakirjat yleistyvät
Ajoissa tehty edunvalvontavaltakirja helpottaa asioiden hoitoa, jos kunto tai muisti haurastuu. Näinhän voi käydä äkkiä sairauden vuoksi tai sitten iän myötä. Edunvalvontavaltakirjat ovatkin yleistyneet. Kaikki pankit suosittelevat asiakkailleen edunvalvontavaltakirjojen tekoa jo, kun ollaan vielä täysissä sielun ja ruumiin voimissa.
Edunvalvontavaltakirjassa määrätään, kuka on valtuutettu ja mitä asioita hän saa hoitaa valtuuttajan puolesta sitten, kun valtakirja otetaan käyttöön. Käyttöönottoon tarvitaan joko valtakirjan antajan suostumus tai lääkärinlausunto, ja näiden jälkeen maistraatin vahvistus. Menettely on kuitenkin kevyempi kuin edunvalvojan määrääminen.
Edunvalvojan tarvekin voi tulla pankissa esille. Asiakas saattaa esimerkiksi yrittää nostaa normaalikäyttöönsä verrattuna suuria summia tai käyttäytyä toistuvasti rahojensa kanssa eri tavalla kuin aikaisemmin. Pankkien mukaan edunvalvonnan ottavat puheeksi yleensä omaiset tai muut läheiset, mutta vakavissa tapauksissa pankki voi itse ottaa yhteyttä maistraattiiin.
"Poika hoitaa"
83-vuotias Kalle Kuosmanen asuu Suokadun palvelukeskuksessa Kuopion keskustassa. Kuosmanen istuu pyörätuolissa, eikä haikaile enää pankkiasioille.
– Se hoitaa poika kaikki asiat, minä en puutu niihin ollenkaan.
Kuosmanen on silti vielä virkeä eikä hänellä ole tarvetta edunvalvojaan. Myöskään edunvalvontavaltakirjaa hän ei ole tehnyt. Tosin takavuosina tehdyt valtakirjat ovat unohtuneet.
Ensio Kumpulainen, itsekin jo eläkeläinen, täydentää isäpuolen muistamaa. Hän hoiti jo äidin eläessä vuosikausien ajan sekä äidin että Kallen pankkiasiat.
– Joka kerta, kun menin maksamaan laskuja ja nostamaan rahhoo, niin piti olla valtakirja. Mut sitten ehottivat pankista, että tehhään jatkuva valtakirja, nii ei tarvihe sitä paperisottoo käyvä sen jäläkeen, Kumpulainen kertoo. Laskujen maksun ja käteisen noston lisäksi muihin toimiin ei ole tarvettakaan. Käteistä tarvitaan, sillä palvelukeskuksessa asutaan kuten normaalissa vuokra-asunnossa. Laskulla maksetaan ruokasalin ateriat, mutta muuta ruokaa Kumpulainen vie isäpuolelleen kahdesti viikossa.
Kalle Kuosmasenkin mielestä asiat ovat reilassa:
– Hyvin pelaa, ei oo mittään semmosta. Täytyy luottaa toiseen ihmiseen.