"Älä nyt viitsi inttää", Elinkeinoelmän keskusliiton hallituksen puheenjohtaja Ilpo Kokkila narisi viikolla Ylen MOT:n toimittajalle, kun tämä yritti selvittää, mistä oikein oli kysymys Kokkilan rakennusfirman omituisessa tytäryhtiöhommelissa Kyproksella ja Luxemburgissa.
Kokkilan firman nimi on SRV. Emme tiedä, mitä lyhenne tarkoittaa, mutta arvataan nyt vaikka että Suoritamme Röyhk... Rehtiä Verosuunnittelua.
Kokkilan firma operoi mm. Venäjällä, jonka liike-elämä on tunnettu avoimuudestaan ja vähäisestä korruptioasteestaan. Ehkä seura tekee kaltaisekseen.
Näiltä markkinoilta saamansa rahat Kokkilan firma suunnitteli kierrättävänsä Kyproksen ja Luxemburgin kautta Suomeen vähät välittämättä jälkimmäisen valtion huikeasta, jopa pariin prosenttiin kohoavasta verotuksesta.
Toisessa roolissaanEK:n ykköstykkinä Kokkila on useassa yhteydessä vaatinut rotia mm. työmarkkinoiden pelisääntöihin, palkansaajien palkkakehitykseen ja tietysti Suomen verotukseen. MOT:n toimittaja halusi ymmärrettävistä syistä kuulla, miten Kokkilan oman firman verovenkoilu sopii Etelärannan toitottamaan yhteiskuntavastuun linjaan.
Kokkilan näkemys dynaamisesta yhteiskuntaviestinnästä on siis se, että me muut kuuntelemme, kun Kokkilalla on asiaa, mutta Kokkila ei vastaa, kun meillä muilla on asiaa.
Mutta karski bisnesmies Kokkila kipittikin karkuun, kun olisi pitänyt tehdä selkoa oman firman oudosta puuhastelusta. Perusteluksi Kokkila ilmoitti nimenomaan sen, että hän on sekä EK:n että SRV:n johtotehtävissä. Murhaava logiikka.
Kokkilan näkemys dynaamisesta yhteiskuntaviestinnästä on siis se, että me muut kuuntelemme, kun Kokkilalla on asiaa, mutta Kokkila ei vastaa, kun meillä muilla on asiaa. Tyhmät ja kiusalliset kysymykset voi ja pitää potkia syrjään kuin repsikan raksalta.
Sama koppava kaksoisstandardi kuplii EK:ssa pintaan tuon tuosta. Näin kävi myös, kun tuoreet verotiedot paljastivat jälleen kerran, että Etelärannan ja liike-elämän pamppujen palkat ovat paitsi kuusinumeroisia, myös monien kohdalla nousseet huomattavasti enemmän kuin EK:n viime tulokierroksella hyväksymän yleisen palkankorotuslinjan mukaiset 20 euroa.
Tätäkään kummallisuutta ei esimerkiksi EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies suostunut julkisuudessa käsittelemään, vaikka haastattelupyyntöjä varmaan ropisi EK:n viestintäosastolle kuin bonareita vuorineuvoksille. Entinen ministeritason yhteiskunnallinen keskustelija lymyilee nykyisin mieluummin Palacen äänieristettyjen ovien takana kuin julkisessa debatissa. Tämä on outoa, koska EK itse tunkee omilla aloitteillaan ja vaatimuksillaan julkisuuteen viikoittain ja haluaa niille mediaan ja kansakunnan jakamattoman huomion. Kun vaaditaan palkkamalttia, veromalttia tai muita uhrauksia, EK iskee ykkösvitjallaan. Muulloin ei lapa lotkahda Palacen pojilla.
Jos puolueita ja työmarkkinajärjestöjä vertaillaan, ylimieliseksi mainittu kokoomuskin vaikuttaa EK:n yrmyjen rinnalla nöyrältä kuoripojalta.
Mutta turha tätä on inttää.
Pekka Ervasti
Kirjoittaja on Yle Uutisten politiikan päällikkö