Lasikuitusilppua, panoslankaa ja rakennusjätettä. Helsingin Pihlajasaaren uimarantaa siivonneita odotti keskiviikkona lohduton näky.
- Vesilinja oli valkoisenaan pientä lasikuitusilppua, ja aiemmista siivouksista tuttua panoslankaa lojui hiekalla röykkiöittäin, kertoo Pidä Saaristo Siistinä ry:n projektipäällikkö Hanna Haaksi.
Haaksi kertoo, että siivousporukka osasi odottaa suurta roskamäärää, mutta 18 säkillistä rakennusjätettä 100 metrin matkalla ylitti pahimmatkin odotukset.
- Jäimme miettimään, kuinka tällaiset määrät lasikuitua ja muovia ovat saattaneet päätyä mereen, vahingossa vai tahallaan, projektipäällikkö Hanna Haaksi pohtii.
Kuinka tällaiset määrät lasikuitua ja muovia ovat saattaneet päätyä mereen?
Joka kolmas roska on rakennusjätettä Helsingin rannoilla
Pihlajasaaren siivous on osa Pidä Saaristo Siistinä ry:n MARLIN-hanketta (Baltic Marine Litter). Siinä Suomi yhdessä Ruotsin, Viron ja Latvian kanssa seuraa erityyppisten rantojen roskaantumista kolmesti vuodessa. Jotta tutkimustulokset olisivat vertailukelpoisia, rannalla olevat roskat lasketaan ja luokitellaan.
Kahden vuoden tulokset yhteensä yhdeksältä kohderannalta kootaan yhteen tämän vuoden lopussa. Muut projektin Suomessa sijaitsevat kohderannat sijaitsevat Raaseporissa, Kotkassa, Turussa, Kaarinassa ja Paraisilla. Tavoitteena on tutkia Itämeren roskaantumista, mistä lähteistä roskaa tulee ja millaista mereen päätyvä roska on.
Myös Helsingin rakennuspalvelu Stara on huomannut rantojen roskaantumisen. Rakennusjäte muodostaa vuosittain kolmasosan jätteestä, joka päätyy Helsingin rannoille. Staran mukaan jätelauttojen syynä on kaupungin rantaviivalle keskittynyt rakennusbuumi.
Stara aloitti tänä kesänä jätelauttojen siivoamisen pois merestä kolmen venekunnan voimin. Jätettä riittänee lähivuosinakin, sillä rantarakentaminen käy Helsingissä voimakkaa