Kansallinen koulutuksen arviointikeskus julkaisi arviot keväällä 2014 peruskoulunsa päättäneiden äidinkielen ja kirjallisuuden taidoista. Suomalaisnuorten äidinkielen taidot peruskoulun jälkeen ovat keskimäärin kohtalaiset. Tytöt saavuttavat opetussuunnitelman tavoitteet paremmin kuin pojat.
Taidoissa on suuria eroja paitsi tyttöjen ja poikien välillä, myös poikien kesken. Myös lukioon ja ammatillisiin oppilaitoksiin suuntautuvien oppilaiden välillä erot ovat suuret.
Sukupuolten välinen ero näkyy erityisesti kirjoittamisessa. Oppimistuloksia arvioitiin muun muassa tehtävällä, jossa nuorten piti kirjoittaa kesätyöhakemus. Tytöt olivat nimenomaan tässä tehtävässä selvästi poikia parempia.
– Viidennes pojista oli sellaisia, joitten hakemus ei todennäköisesti olisi riittänyt minkäänlaiseen kesätyöpaikkaan, kertoo erikoistutkija Juhani Rautopuro.
Tytöistä heikon hakemuksen kirjoitti noin yksi kahdestakymmenestä.
Argumentaatio ja perustelu hankalaa
Erikoissuunnittelija Elina Harjunen kertoo, että myös näkemysten perusteleminen on pojille keskimäärin vaikeampaa kuin tytöille. Tämä näkyi esimerkiksi tehtävässä, jossa piti kirjoittaa vastine lehtikolumniin.
– Helppoa nuorille oli kertoa oma mielipide. Sitten kun se piti perustella, se oli hankalampaa erityisesti pojille. Omasta näkemyksestä poikkeavien näkemysten perusteleminen vaatii jo hyvää argumentointitaitoa, ja se oli jopa heikkoa - varsinkin pojilla, Harjunen kertoo.
Mutta jossain asiassa pojat sentään päihittivät tytöt - he tuntuvat luottavan enemmän taitoihinsa kuin tytöt, kertoo erikoistutkija Juhani Rautopuro.
– Jos vakioidaan tyttöjen ja poikien käsitys omasta osaamisestaan, näyttää siltä, että pojat luottavat enemmän kykyihinsä kuin nämä arviointitulokset antavat ymmärtää.
Lukemisen vähentyminen näkyy
Nuoret lukevat selvästi vähemmän kirjoja kuin 10 vuotta sitten. Arvioinnissa kysyttiin, kuinka monta kirjaa nuori keskimäärin lukee kuukaudessa vapaa-aikanaan oppikirjojen lisäksi. Viime aikoina on puhuttu paljon poikien huonosta lukuinnosta, mutta myös tytöt lukevat kirjoja yhä vähemmän.
Kun vuonna 2005 tytöistä lähes viidennes ilmoitti, ettei lukenut yhtään kirjaa, nyt luku on 40 prosenttia. Pojista kymmenen vuotta sitten hieman yli puolet ei lukenut yhtään kirjaa kuukaudessa, nyt 70 prosenttia heistä ilmoittaa, etteivät he lue oppikirjojen lisäksi muita kirjoja.
– Sitä olen miettinyt, että onko tämä kysymys jo vanhanaikainen ja väärä, koska kyllähän voi lukea jotakin muuta kuin kirjoja, vaikkapa netistä, erikoissuunnittelija Elina Harjunen pohtii.
Harjunen kuitenkin muistuttaa, että yhdenkin kirjan lukemisella on nähtävissä huomattava vaikutus kielentuntemuksen ja kirjoittamisen oppimistuloksiin.
Koulujen välillä vain pieniä eroja
Oppimistulosten arvioinnilla selvitetään myös koulujen välisiä eroja. Niitä ei tutkijoiden mukaan ole juurikaan havaittavissa.
Tällä kertaa kokeiltiin myös sähköistä arviointia: osa oppilaista teki tehtävät sähköisessä verkkoympäristössä. Sähköisen arvioinnin tehneillä oppilailla tulokset olivat hieman heikommat kuin perinteisesti paperin ja kynän kanssa tehtävät tehneillä.
– Tämä nyt on aineiston ulkopuolelta tuleva arvaus, mutta tiedossa on, että koulujen tietotekninen taso vaihtelee suunnattomasti. Ehkä tässä näkyy myös kokemattomuus niin oppilailla kuin opettajillakin, erikoistutkija Juhani Rautopuro arvioi.
Ero näkyi erityisesti Itä-Suomessa, jonka taso paperitehtävissä oli maan parhaimmistoa. Sähköisen version ja paperiversion tehneiden oppilaiden välinen ero alueella oli kuitenkin suurin koko maassa.