Artikkeli on yli 13 vuotta vanha

Poliisiylijohtaja Paatero: Talousrikosten tutkinta-aika alle vuoteen

Poliisiylijohtaja Mikko Paatero on tyytymätön talousrikosten tutkinta-aikoihin. Hän lupaa, että poliisissa aiotaan nyt keskittyä asian ratkaisemiseen. Asia nousi esille, kun Helsingin käräjäoikeudessa alkoi maanantaina nk. Costa Rica -oikeudenkäynti. Tapaus on kestänyt kaikkiaan seitsemän vuotta siitä, kun poliisi sai tutkintapyynnön.

Mikko Paatero
Poliisiylijohtaja Mikko Paatero. Kuva: Yle

Instrumentariumin lahjustutkinnassa syytetään kolmea entistä Instrumentariumin johtajaa törkeästä lahjuksen antamisesta ja törkeästä avustuspetoksesta Costa Ricassa. Sairaalalaitteet myivät Instrumentarium Oyj ja sen tytäryhtiö Medko Medical Oy. Suomen ja Costa Rican välillä oli kehitysyhteistyöhanke, jossa myytiin miljoonilla dollareilla sairaalalaitteita Costa Ricalle 2000-luvun alussa.

Tapauksen tutkinnan kesto on herättänyt huomiota Suomessa. Yleisradion Spotlight-ohjelman tekemän jutun perusteella ulkoministeriö teki tutkintapyynnön poliisille jo vuonna 2005. Esitutkinta alkoi 2007 ja KRP ryhtyi kuulustelemaan vuonna 2009 asianosaisia.

Viime keväänä valtionsyyttäjä nosti syytteen asiassa ja juttu päätyi oikeuteen joulukuun alussa. Kaikkiaan aikaa on kulunut tutkintapyynnöstä lähtien seitsemän vuotta. Esitutkinnan alkamisesta kuutisen vuotta.

Poliisiylijohtaja ei ole tyytyväinen talousrikosten tutkinta-aikoihin. Hän lupaa, että poliisissa aiotaan nyt keskittyä asian ratkaisemiseen.

- Pitkässä juoksussa alle vuoden pitäisi päästä keskimäärin, toteaa Paatero A-studiolle.

Keskusrikospoliisi tutkii Suomessa kaikkein monimutkaisimmat talousrikosjutut. Keskimäärin yhden jutun esitutkinta kestää KRP:ssä 450 päivää, eli reilusti yli vuoden.

KRP:ssä on katsottu, ettei juttujen tutkinnassa enää kannattaisi kääntää kaikkia kiviä. Näin tutkinnan kestoa saataisiin lyhyemmäksi.

- Olen samaa mieltä, että kaikkia rönsyjä ei tarvitse kaikissa jutuissa kääntää. Täytyy yhteistyössä syyttäjien kanssa katsoa, mikä on se oikea kokonaisuus. Monta kertaa niillä rönsyillä ei tuomio yhtään pitene, sanoo poliisiylijohtaja Paatero.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on antanut Suomelle vuodesta 2000 lähtien jo 56 tuomiota liian pitkistä oikeusprosesseista. Pituuteen kuuluvat esitutkinta, syyteharkinta ja oikeudenkäynti.