Suomen pöllöillä on ollut surkea pesintävuosi. Varsinkin eteläisessä Suomessa pesiminen on ollut hyvin vähäistä. Syynä tähän on pöllöjen pääravinnon, myyrien, puuttuminen.

Mitä enemmän pöllöt ovat riippuvaisia myyräravinnosta, sitä vähäisempää pesiminen on ollut. Eteläisessä Suomessa huonoin tilanne on lehto-, viiru-, sarvi- ja helmipöllöillä, sanoo Åbo Akademin tutkija Patrik Karell.

Myös huuhkajilla poikasia on ollut vähän, Karell kertoo. Huuhkajakannat ovat kuitenkin olleet laskussa jo 1980-luvulta lähtien, joten suuri osa huonosta pesimistuloksesta johtuu lajin yleisestä taantumisesta.

Huuhkajat ovat käyttäneet kaatopaikkoja ravinnonhankintaan, joten pienten ja huonosti hoidettujen kaatopaikkojen sulkeminen on vaikuttanut myös suurimman pöllömme oloihin. Huuhkajista yhä suurempi osa elää kaupungeissa, Karell kertoo.

Myös pohjoisen Suomen pöllölajit ovat pulassa, joskin myyrätilanne on pohjoisessa hieman Etelä-Suomea parempi.

Havaintoja suo- ja lapinpöllöistä on selvästi tavanomaista vähemmän, kertoo Birdlife Suomen tiedottaja Jan Södersved järjestönsä Tiira-havaintoverkon tietoihin vedoten. Tunturipöllö ei ilmeisesti ole saanut aikaan yhtään pesintää.

Suomen pöllölajeista ainoastaan varpuspöllön tilanne on tavanomainen. Varpuspöllö käyttää ravinnokseen myyrien ohella myös pikkulintuja.

Onko myyräsykli järkkynyt?

Pöllöjen määrä seuraa tarkasti myyrien määrän kehitystä. Myyrillä on varsinkin Pohjois-Suomessa ollut hyvin täsmällinen rytmi, jonka mukaisesti niiden kannat ovat vuosittain kasvaneet ja vähentyneet.

Myyräsyklissä tapahtui odottamaton muutos muutama vuosi sitten, mutta sykli palautui sitten ennalleen. Viime keväänä tutkijat odottivat myyräkannan kasvua, mutta syklin todettiin jälleen muuttuneen, eikä myyriä tullutkaan, Karell kertoo.

Luonnontutkijat ovat ihmeissään, sillä myyrien luonnonmukaisen rytmin muuttumiselle ei ole löydetty selkeää syytä. Ilmastonmuutos ja tietyt sääolosuhteet vaikuttavat, mutta täsmällistä tietoa ei ole.

Pöllökannat eivät hupene vielä yhdestä puuttuvasta sukupolvesta. Aikuiset pöllöt ovat kyllä Suomessa, mutta niitä ei näe eikä kuule. Pöllöt eivät yritäkään pesiä, jos ruokaa ei ole tarpeeksi, eivätkä ne myöskään huhuile. Jos toinenkin sukupolvi jää väliin, alkaa tutkijoitakin huolestuttaa.

Ravinnon puute heijastuu pöllöjen tekemiseen muutenkin. Pienpedot, kuten ketut ja kärpät jahtaavat myyrien puutteessa myös pöllöjen poikasia.

Tilanne ei kuitenkaan ole vielä niin huono kuin muutama vuosi sitten, jolloin talvella löydettiin metsistä useita nälkään kuolleita lehtopöllöjä.