Valtakunnassa on havahduttu siihen, että 50 vuotta täyttäneitä on alettu irtisanoa kiihtyvään tahtiin.
Iäkkäiden irtisanomisia on yritetty lannistaa jo viitisen vuotta. Nykyään yrityksen pitää maksaa valtiolle korvausta ikääntyneen työntekijän irtisanomisesta, kun työntekijä on täyttänyt 59 vuotta ja siirtynyt työttömyyskorvauksen niin sanotuille lisäpäiville. Korvausta on maksettava, jos uutta työtä ei irtisanotulle löydy. Yritysten maksama summa on kasvanut vuosittain.
Noin puolet suomalaisista on töissä pienissä yrityksissä, joita korvausvelvollisuus ei koske. Yritys jää rajan alle, jos sen vuosittain maksama palkkasumma on alle kaksi miljoonaa euroa. Käytännössä se tarkoittaa noin 50 ihmistä työllistäviä ja sitä pienempiä yrityksiä.
Suuret maksavat
Suuren työnantajan kovapalkkaisen teollisuustyöntekijän työttömyyspäiväraha voi olla 80 euroa päivässä. Silloin irtisanominen on jo yhteensä kymppitonnien kulu.
Nyt yritys maksaa ikääntyneen irtisanomisesta korvausta neljältä vuodelta 80 prosenttia työttömyyskuluista - kovapalkkaisen teollisuustyöntekijän tapauksessa 66 000 euroa.
Ensi vuoden alusta ikääntyneiden irtisanomista pyritään entisestään vaikeuttamaan ja korvausprosentti nostetaan 90:een.
Uudistusta kuitenkin vesittää se, työttömän pääsy lisäpäiville myöhentyy portaittain. Vuonna 1955 ja 1956 syntyneet pääsevät lisäpäiville 60-vuotiaina. 1957 tai sen jälkeen syntyneillä raja on 61 ikävuodessa.
Näin yrityksen omavastuu pienenee, koska maksuaika lyhenee kolmeen tai jopa vain kahteen vuoteen. Korvaus vaihtelisi iän mukaan noin 37 000 eurosta noin 58 000 euroon.
Yritysten irtisanomismaksut laskuttaa Työttömyysvakuutusrahasto. Rahaston toimitusjohtaja Heikki Pohja tiivistää, mitä on tulossa:
- Se laskutettava jakso lyhenee noin puoleen eli maksimissaan neljän vuoden laskutusajan sijasta laskutamme kahdelta vuodelta.
Pian taas muutoksia?
Lakimuutoksen piti tehdä ikääntyneimpien irtisanomisesta vaikeampaa - tai ainakin kalliimpaa.
Ensi vuonna suurimpien työnantajayritysten omavastuuosuus irtisanomisesta nousee 90 prosenttiin työttömyyskuluista, mutta työnantajia edustavassa Elinkeinoelämän keskusliitossa muutosta pidetään marginaalisena eli vähäisenä. Paljon tätä suurempi merkitys EK:n mielestä on sillä, että laki nostaa työttömyysputkeen pääsemisen ikärajaa vuodella, 59 vuoteen.
- Ikärajan korotus johtaa nimenomaan siihen, että kun yritykset joutuvat vähentämään väkeä, niin vähennyksiä ei kohdenneta samalla tavalla ikääntyneeseen väestöön, kun tällä hetkellä tehdään, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari.
Laki muuttuu vuodenvaihteessa, mutta uusia muutoksia voi olla tulossa. Pian alkavissa eläkeikäneuvotteluissa saatetaan nostaa eläkeikää nykyisestä 63 vuodesta.
- Sehän ei ole poissuljettua, että tämä 63 vuoden eläkeikäraja nousee. Silloin me taas laskutamme pidemmältä ajalta, jos näitä tapauksia tulee, sanoo Työttömyysvakuutusrahaston toimitusjohtaja Heikki Pohja.
Teollisuus suurin maksaja
Eniten korvauksia irtisanomisista on peritty teollisuudelta - melkein joka toinen irtisanomisen korvaus on peritty teollisuusyritykseltä. Ryhmän suurin korvaaja oli viime vuonna paperiteollisuus.
Pienimmät maksajat olivat viime vuonna valtio ja kunnat prosentin murto-osilla Työttömyysvakuutusrahastossa on viimeaikaisia yt-uutisia arvioitu niin, että kunnista saattaa nousta rahastoon entistä suurempia asiakkaita.
Korjaus 14.11. klo 9.44: Irtisanomismaksu-grafiikassa tähdennetty, että kyse on maksimi- ja minimirajoista. Ikärajaportaita selvitetty pidemmin myös tekstissä.