Artikkeli on yli 11 vuotta vanha

Purkujätteen kierrättäminen kasvaa – katso video, kuinka kerrostalo murenee palasiksi

Rakennusten purkujätettä käytetään yhä enemmän hyödyksi. Vuonna 2016 voimaan tulevan EU-direktiivin mukaan purkujätteestä on kierrätettävä peräti 70 prosenttia. Huonokuntoisten rakennusten purkaminen saattaa tulla kunnostamista halvemmaksi.

Pitkäpuomikoneen purkukoura tekee 40 vuotta vanhasta betonista selvää jälkeä. Kuva: Yle
  • Anne-Maria Niskanen

Purkutöihin erikoistunut PurkuPro on tehnyt töitä Forssan Saksankujalla jo viitisen viikkoa, ja kerrostalosta on nakertunut palasiksi jo aika iso osa. 1970-luvun elementtikerrostalo Saksankuja 7:ssä on yksi niistä huonokuntoisista rakennuksista, jotka päätyvät kierrätykseen, kertoo PurkuPron aluejohtaja Esko Matilainen.

– Metalli on kaikkein helpoin kierrätettävä. Puulla tuotetaan lämpöenergiaa, betoni pyritään käyttämään maanrakennukseen, ja nyt uusimpana kattohuopa menee asfaltin raaka-aineeksi.

– Tässä kohteessa on esimerkiksi pelkkää betonia noin 4 000 tonnia, metallia noin 50 000 tonnia, ja sekajätettä valitettavasti tulee noin 60 000 tonnia, joka joudutaan loppusijoittamaan kaatopaikalle.

Saksankuja 7:n ikkunalasit ovat jo kierrätyksessä, betonista iso osa menee metsäautotien pohjaksi ja loput Kiimassuolle jätteenkäsittelyyn. Kattohuopa päätyy Lahteen asfaltin raaka-aineeksi.

Huonokuntoisen vuokratalon purku maksaa Forssan kaupungille yli 200 000 euroa. Työt jatkuvat Forssassa arviolta marraskuun puoliväliin saakka. Työn jälkeen paikalle jää tasainen tontti.

Direktiivi: vuoden 2016 alusta kierrätettävä 70 prosenttia purkumateriaalista

Suomen purkualalla on tällä hetkellä kymmenkunta yritystä, jotka käyvät kovaa kisaa urakkatarjouksista. Purettavaa riittää:

– Suhteellisen tasainen on tämä tilausmäärä vuodesta toiseen. Tämä vuosi on sikäli poikkeuksellinen, että näin loppuvuodesta tulee uusia tarjouspyyntöjä. Ehkä julkispuolella on osattu budjettihanaa pitää hiukan tiukemmalla, kun vielä näin loppuvuoteenkin riittää määrärahoja.

Esko Matilainen uskoo purkualan erikoistumiseen.

– Vuoden 2016 alusta astuu voimaan direktiivi, jonka Suomi taisi ensimmäisenä allekirjoittaa. Siinä sitoudutaan uudelleen kierrättämään 70 prosenttia purkumateriaalista. Nyt puhutaan painoprosentteina 70 prosentista eli se tulee luomaan haasteita jatkossa.

Forssalaiskerrostalon purkutöiden lisäksi PurkuProlla on tällä hetkellä työn alla vanha toimistorakennus Tampereella ja entinen koulu Valkeakoskella.