Siinä missä dokumentti keskittyi Turkmenistanin entisen johtajan Saparmurat Nijazovin ja suuryritysten suhteisiin, otetaan kirjassa laajemmin esille myös yritysten suhteet Kiinaan. Tutkimuksen kohteeksi joutuu nyt myös matkapuhelinyhtiö Nokia, jonka vahva asema maailmanmarkkinoilla perustuu paljolti Kiinan kasvavaan talouteen.
Halosen mukaan kirjan tarkoituksena on esittää kysymys siitä, kenen tehtävä on päättää kansainvälisten yhtiöiden eettisistä ohjeista.
- 1970-luvulla YK pohti eettisten ohjeiden luomista yritysten toimille ihmisoikeuksia rikkovissa tai totalitaristisissa maissa. Kun yritykset saivat vihiä tästä prosessista, ne tekivät nopeasti itse omat säännöstönsä, Halonen sanoo.
Yritysten omat eettiset säännöt on Halosen mukaan tehty siten, etteivät valtiot tai YK kykenisi puuttumaan niiden toimintaa. Hän pitää sääntöjä kuitenkin hienoina.
- Ongelma on siinä, että yritykset eivät toteuta ja noudata niitä. Kirjamme esimerkkien kautta näemme, miten yritykset omalla toiminnallaan muokkaavat diktatuureja, jotka voimistuvat, kasvavat ja muokkaavat maailmaa negatiivisempaan suuntaan. Nokia mukana Turkmenistanin salakuuntelun tehostamisessa? Nokian ja Siemensin yhdistyminen NokiaSiemens Networksiksi lisäsi myös suuren suomalaisen matkapuhelinvalmistajan Halosen ja Frazierin listalle. - Siemens on ollut vahva pelaaja Turkmenistanissa. Nijazovin Ruhnama-kirjan tukemisen ohella yritys on kehittänyt, luonut ja suunnitellut Turkmenistanin kaiken kattavan salakuuntelujärjestelmän. Halosen mukaan Turkmenistanin maanpaossa elävä oppositio, toisinajattelijat ja kansainväliset tarkkailijat ovat sitä mieltä, että myös NokiaSiemensin valmistama Turkmenistanin GSM-verkko on osa maan hallinnon käyttämää salakuuntelujärjestelmää. - Tavallaan tämä liittyy siihen, että Nokia on noussut Kiinan vaurastumisen ja vahvistumisen kautta siihen asemaan missä se nyt on. Ohjaaja ja kirjailija sanoo, että Nokia ei halua puhua kirjassa käsitellyistä asioista. Hän kuitenkin huomauttaa, että yhtiöllä on maailman parhaat eettiset säännöstöt. - Haastattelemme kirjassa myös säännöstön luojaa, josta tuli myöhemmin Yhdysvaltain Amnestyn johtaja. Ongelma tässä on se, että säännöstöjä rikotaan.
Pyhän kirjan varjo
-dokumentti suosittu maailmalla Pyhän kirjan varjo -projektin ensimmäisessä vaiheessa syntynyt dokumentti on yksi tämän vuoden halutuimpia dokumenttielokuvia maailmalla. Se on myyty tv- tai teatterilevitykseen jo yli 20 maahan. Halosen mukaan elokuva on yksi viidestä tämän vuoden aikana eniten festivaaleilla kiertäneistä dokumenteista. Pyhän kirjan varjo on myös ehdolla Euroopan parhaaksi dokumentiksi.
Myös dokumentin jälkituotteena syntynyt kirja on tekijänsä sanoin herättänyt kiinnostusta maailmalla. Suomessa kirjan julkaisija on Like Kustannus.