Artikkeli on yli 14 vuotta vanha

Rajan pinnasta löytyi puna-armeijan sotilaiden hauta

Lappeenrannan Joutsenossa on kaivettu kuuden venäläisen sotavangin jäänteet sodanaikaisesta haudasta. Maanomistajan soranottotoive sai viranomaiset kaivamaan haudan auki ja siirtämään ruumiit viralliseen hautaan. Etelä-Karjalassa epävirallisia sotavankien hautausmaita on parikymmentä.

Pappi sirottaa maata arkuille
Kuva: Yle

Joutsenon Anolassa etsittiin toissa viikosta alkaen vuoden 1941 sotavankien hautaa. Viime perjantaina työ tuotti tulosta ja hautapaikalta löytyi kuusi vainajaa.

Sotavankien jäänteet ovat nyt Etelä-Karjalan poliisin hallussa.

Vainajien jäänteet siirretään Saimaan kanavan varressa Soskualla olevalle viralliselle venäläisvankien hautausmaalle. Hautajaiset järjestetään perjantaina 25. tätä kuuta. Tilaisuuden muodosta tai hautajaisvieraista museolla ei ole vielä tietoa.

Haudan kaivuutöitä valvoivat Venäjän konsulaatti ja lähetystö soittelemalla ahkerasti. - Käytännön toimet jäävät meidän tehtäväksemme, toteaa Etelä-Karjalan museon amanuenssi Jukka Luoto.

Hän sanoo, että hautapaikka on ollut museotoimen tiedossa.

- Venäläissotilaat otettiin kiinni vuonna 1941. He lähtivät esikunnan kuulusteluista karkuun ja heidät ammuttiin ja haudattiin siinä melko nopeasti, kertoo Luoto tapahtumien kulusta.

Venäläisvankeja haudattu Lappeenrannan alueelle satoja

Amanuenssi Jukka Luoto ei lähde arvailemaan Etelä-Karjalassa epävirallisissa haudoissa olevien venäläisten sotavankien määrää. Koko maakunnassa näitä hautapaikkoja lienee parikymmentä, joista Lappeenrannassa viisi.

Virallisista hautausmaista suurin sijaitsee kuutostien varrella voimalinjan alla. - Siellä on satoja vainajia, tietää Luoto.

Vanhoja hautoja inventoidaan ja siirretään toisaalle tarpeen mukaan.

Useimmin tällainen tilanne syntyy silloin kun maanomistaja haluaa alueen omaan käyttöönsä, esimerkiksi tahtoo rakentaa sille jotakin. Hautojen sijaintia ei yleensä julkisteta.

- Kaikkia tiedossa olevia hautoja koskee hautarauha, joten ei niitä noin vain voi mennä kaivelemaan, jatkaa Luoto.

Amanuenssi Jukka Luoto pitää haudan siirtoa melko harvinaisena tapahtumana.

- Olen itse ollut Lappeenrannassa vuodesta 1991 ja tämä on ensimmäinen tämänkaltainen tapahtuma, muistelee Luoto.

Hautapaikat kartoitettu

Suurin osa venäläisvankien haudoista sijaitsee Itä- ja Kaakkois-Suomen alueella.

Aluehallintoviranomaiset ovat kartoittaneet hautapaikkoja, jotta esimerkiksi maankäyttötilanteissa tiedettäisiin, missä haudat sijaitsevat.

Nyt esiin kaivetun haudan historia tiedetään, mutta muiden hautojen tiedot eivät välttämättä ole niin tarkkoja.

- Hautapaikkojen sijainti ehkä tiedetään melko tarkkaan, mutta vainajien tunnistustietoja tuskin on, sanoo Jukka Luoto.

Lappeenrannassa kaivettu aiemminkin

Lappeenrannan keskustan tuntumassa on etsitty hautapaikkoja aiemminkin. Vuosina 2006 ja 2009 Huhtiniemen aluetta kartoitettiin ja etsittiin viitteitä suomalaisten sotilaskarkureiden haudoista.

Löydetyt kalmistot on kuitenkin tutkimuksissa todettu ortodoksisiksi sotilashaudoiksi 1800-luvulta.