Kun maailmalla on kriisipesäke, siellä saattaa olla myös lahtelaistaustainen Juha Christensen. Hän ei pelkää lähteä epävakaisiin maihin ja tilanteisiin.
Konkreettinen rauhantyö on pitkälti tausta- ja selvitystyön tekemistä. Pitää tuntea faktat ja taustat ennen kuin voi odottaa onnistumisia, hän kertoo.
Täytyy olla myös rohkea ja peloton, jotta uskaltaa mennä konfliktialueelle. Ja sitä Christensen on.
– Lisäksi täytyy olla kärsivällinen. Keskustelut voivat kestää kolme, kuusi tai vaikka kaksitoista tuntia. Se edellyttää sitkeyttä ja peräänantamattomuutta. Nämä piirteet nousivat varmasti jo Lahden aikoinani esille, hän mainitsee.
Palataan rauhantekijän uran alkuvaiheisiin ja Lahden-taustaan myöhemmin. Christensenillä on nimittäin takanaan monta vuotta rauhanneuvottelijana.
Vuosien varrella hänelle on tullut omien sanojensa mukaan paljon lisää ammattitaitoa.
– Työ on hyvin paljon keskinäisen luottamuksen vahvistamista ja rakentamista. Ja kun luottamus saadaan tarpeeksi vahvaksi, osapuolet ovat valmiita kuuntelemaan esityksiä.
Osa ainutlaatuista rauhanprosessia
Juha Christensen oli merkittävässä roolissa kymmenen vuotta sitten Vapaa Aceh -liikkeen ja Indonesian hallituksen rauhanneuvotteluissa.
Edelleenkään ei ole pystytty täyttämään kaikkia rauhansopimuksen kohtia. Siksi työtä on jatkettava.
Christensenin ansioksi voidaan katsoa ajatus neuvottelujen tuomisesta Suomeen presidentti Martti Ahtisaaren ja hänen johtamansa Crisis Management Initiativen välitykseen. Työstään neuvotteluissa Ahtisaarelle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto vuonna 2005.
Kymmenen vuoden takaista Acehin rauhanprosessia Christensen kuvailee uskomattomaksi kokemukseksi.
– Olen Indonesia-asiantuntija ja rohkea kaveri. Uskoin siihen, että asiaa voidaan viedä eteenpäin. Se on ollut maailmassa ainutlaatuinen rauhanprosessi.
Elokuun 15. päivänä rauhansopimuksen allekirjoittamisesta tulee kymmenen vuotta.
– Rauhansopimus on kestänyt, ja se on kehittynyt positiivisesti. Silti edelleenkään kaikkia rauhansopimuksen kohtia ei ole täytetty. Siksi työtä on jatkettava.
Nobelin rauhanpalkinto kannusti eteenpäin
Rooliaan rauhanneuvottelija hän ei halua korostaa.
– Tämä on ryhmä- ja tiimityötä, josta joku nousee johtotähdeksi. Oli luonnollista, että Acehin prosessissa se oli presidentti Ahtisaari.
Meillä on nyt kymmenen vuoden jälkeen rauhanvälittäjien verkosto, joka on aivan omaa luokkaansa.
Nyt, vuosia myöhemmin Christensen tuntee edelleen tyytyväisyyttä ja kiitollisuutta siitä, että Suomen rooli prosessissa sai kiitosta ja jopa Nobelin rauhanpalkinnon.
– Se toimi kannustimena uusille sukupolville. Meillä on nyt kymmenen vuoden jälkeen rauhanvälittäjien verkosto, joka on aivan omaa luokkaansa.
Acehin prosessissa Christensenin mukaan oli ratkaisevaa se, että hän oli tuolloin jo valmiiksi paikalla.
– Tunnen kulttuurin ja kielen. Valmistelin asiaa noin kolme vuotta ennen rauhanneuvottelujen alkua. Voin todeta, että Ahtisaari ei kutsunut minua vaan minä kutsuin Ahtisaaren prosessiin.
Vuodet kotimaan kunnallispolitiikassa valmistivat maailmalle
Mutta kuka on tämä mies monien rauhanneuvotteluiden taustajoukoissa?
Christensen asui aikoinaan pitkään Lahdessa. Hän oli mukana kuntapolitiikassa vihreiden- ja kristillisdemokraattien listoilla.
Tosiasia on, että ellen olisi saanut tulikastetta Lahden kovassa politiikassa, en olisi koskaan pärjännyt maailmalla.
Viimeiset kymmenen vuotta hän on asunut Kaakkois-Aasiassa, ensin Indonesiassa ja nykyisin Singaporessa.
Lahden kunnallispolitiikassa mukana ollessaan Christensen oli mielipiteitä jakava persoona, joka ärsytti monia. Hän ei itse koe menneisyyttään kielteisenä asiana vaan toteaa, että ihmiset kehittyvät ja muuttuvat.
– Näin se varmaan on. Nalle Wahlrooskin oli aikoinaan vasemmistolainen ja barrikadeilla, mutta hänestä tuli silti menestyvä pankkiiri ja finanssimies.
Christensen myöntää, että hänellekin tuli Lahden vuosina ylilyöntejä.
– Ajatuksia ja ehdotuksia, jotka olivat ehkä liian räväköitä, mutta tosiasia on, että ellen olisi saanut tulikastetta Lahden kovassa politiikassa, en olisi koskaan pärjännyt maailmalla.
Hän esittää Lahden ajoistaan melko voimakkaan vertauksen.
– Se on vähän kuin rahaa olisi laittanut pankkiin, kun hankin kokemuksia Lahden kunnallispolitiikasta. Lahdessa kun pärjää, pärjää vaikka terroristien kanssa.
Työ vaatii kärsivällisyyttä ja pitkää pinnaa
Christensen tekee edelleen rauhantyötään Kaakkois-Aasiassa. Neljänsadan kilometrin päässä Acehin maakunnasta Etelä-Thaimaassa on eletty konfliktin keskellä jo 90 vuotta.
Viimeisten kymmenen vuoden aikana tilanne on kärjistynyt entisestään.
– Thaimaan armeija pyysi jo kymmenen vuotta sitten minut mukaan auttamaan ja etsimään ratkaisuja.
Myös Myanmarissa on eletty konfliktin keskellä 65 vuotta. Siellä Christensenin edustama avustusjärjestö on ollut auttamassa nyt kolmisen vuotta.
Venäjää ei missään tapauksessa kannata ärsyttää.
Venäjää ei pidä ärsyttää
Juha Christensen seuraa maailmanpolitiikkaa muutoinkin tarkasti. Euroopasta kantautuu hänen mukaansa monia huolestuttavia viestejä.
– Lähtien Krimin valtauksesta ja sen liittämisestä Venäjään. Sen jälkeen Ukrainan kriisi, hän luettelee.
– Mutta missään tapauksessa asiat eivät ole mustavalkoisia. Näkemykseni mukaan kyse on paljon itseaiheutetusta kriisistä. Itseaiheutetulla tarkoitan esimerkiksi EU:n ja Yhdysvaltojen toimintaa.
Kriisien ratkaisijan tärkein neuvo Suomen päättäjille on se, että Suomella on naapurissa iso valtio, jonka kanssa pitää osata elää rauhanomaisesti.
Tärkeää on myös osata arvioida, miten itänaapuri on viime vuosisatoina toiminut.
– Eli arvaamattomasti. Kasvojen menetys on ollut aina kipeä asia sekä aasialaisessa että slaavilaisessa kulttuurissa. Venäjää ei missään tapauksessa kannata ärsyttää. Ratkaisu pitäisi löytää laatikon ulkopuolelta. Kannatan ehdottomasti enemmän diplomatian keinoja kuin esimerkiksi kauppasaartoa ja eristämistä.