Leskirouva Galina korjaa kotinsa ikkunoita muovilla Luhanskissa. Kerrostalo on kokenut kovia, osa asunnoista on asuinkelvottomia. Leskirouva sinnittelee, koska muutakaan paikkaa ei ole. Talven kylmyys pelottaa, lisäksi epätietoisuus talon kohtalosta.
Kuten monet muutkin siviilit, hän ei välitä kuka on vallassa. Hänelle ei ole tärkeää, kuuluvatko alueet tulevaisuudessa Venäjälle vai Ukrainalle. Hän haluaa nyt ainoastaan rauhaa ja uudet ikkunat.
Onko sota rikkonut Ukrainan pysyvästi? Onko Donetskin ja Luhanskin alueilla enää paluuta osaksi Ukrainaa? Kuinka kauas ulottuu rikottujen naapurisuhteiden vaikutus? Pystyvätkö ihmiset antamaan anteeksi?
Silminnäkijän toimittaja Antti Kuronen ja kuvaaja Ivar Heinmaa tekivät viiden päivän matkan halki Itä-Ukrainan sota-alueiden 18.-23. syyskuuta. Tuolloin oli teoriassa aselepo, käytännössä taistelut näkyivät ja kuuluivat koko ajan. Myös kuvaajaa ja toimittajaa kohti ammuttiin, kun he olivat etulinjan lähettyvillä.
He tapasivat sodan varjossa eläviä siviilejä, sekä Ukrainan ja separatistien taistelijoita. Separatistien puolella vastaan tuli myös taistelijaryhmä Ossetiasta, Georgian sodan jäädyttämältä alueelta. He olivat tulleet omien sanojensa mukaan taistelemaan natseja vastaan.
Venäläisiä sotilaitakin tuli vastaan, mutta heitä ei voinut kuvata. Joka tapauksessa Ukrainan joukkojen kärsimät tuhot viittasivat siihen, että niitä ei ole saatu aikaiseksi paikallisin voimin.
Ohjelma on silminnäkijäkuvaus paikan päältä. Se ei tarjoa vastauksia sodalle, vaan näyttää miten sen keskellä eletään. Helppoja vastauksia ei ole, koska todellisuus ei ole mustavalkoinen.
Kaikki paikalliset eivät tue separatisteja. Kuvausryhmä tapaa Ukrainan vapaaehtoispataljoonan taistelijoita Donetskin lentokentän lähellä etulinjassa. Myös heistä moni on kotoisin Donetskista.
Mutta samalla moni Ukrainan tukija on paennut. Paikalle jääneistä moni on myös varovainen. Ei voi tietää, kuka on kohta vallassa. Varovaisia ovat haastateltavat myös Ukrainan joukkojen hallitsemilla alueilla Slovjanskissa.
- Tunnelma on äärimmäisen jännittynyt. Ihmiset ovat jakaantuneet kahteen leiriin, kertoo puistonpenkkiä sinikeltaiseksi maalaava nainen.
Taiteilijanimellä Sasha Dollar tunnettu mies on entinen ukrainalainen räppäri, joka on nyt ryhtynyt separatistitaistelijaksi. Hän kouluttaa tarkka-ampujia ja rakentaa aseita. Suuren konekiväärin hän on pultannut pakettiautoon, josta hän kavereineen öisin ampuu Ukrainan armeijan sotilaita.
- En ota sotavankeja. Vihaan vihollista, kertoo Sasha Dollar.
Vaikka sota loppuisi kokonaan huomenna, sen jäljet ulottuvat pitkälle. Sota on rikkonut naapureiden ja sukulaistenkin välit. Anteeksiannon vaikeus käy ilmi konkreettisesti Donetskin ruumishuoneella. Samoin takapihalla, jonne isä on haudannut poikansa.