Artikkeli on yli 13 vuotta vanha

Romanit kouluttautuvat työn toivossa

Romanien halu kouluttautua on lisääntynyt. Yhä useampi romani uskoo, että työllistyminen onnistuu paremmin, jos on jokin tutkinto. Kyseessä on asennemuutos, johon osaltaan ovat vaikuttaneet hyvät esimerkit.

Lähihoitaja Pertti Blomerus
Pertti Blomerus kouluttautui oppisopimuksella lähihoitajaksi. Kuva: Pertti Huotari / Yle
  • Pekka Niiranen

Mikkeliläinen Pertti Blomerus on yksi niistä romaneista, jotka ovat hankkineet itselleen koulutuksen. Blomerus valmistui oppisopimuskoulutuksella lähihoitajaksi viime keväänä ja pääsi lähes heti töihin Moision sairaalaan Mikkelissä.

Viisikymppisellä Blomeruksella on takanaan työura kuljetuspuolella, mutta kokemusta on myös pitkästä työttömyydestä.

- Minulle oli tärkeää, myös esimerkkinä omille lapsilleni, lähteä hakemaan töitä ja kouluttautumaan, Blomerus selittää.

- Kouluttautuminen on tärkeää, jotta saa ammattia vastaavaa työtä ja palkkaa.

Taustalla asennemuutos

Samanlaisia ajatuksia on yhä useammalla romanilla. Romanien kouluttautumista ei erikseen tilastoida, mutta asiantuntijoiden käsityksen mukaan asennemuutos on tapahtunut.

- Romanit ovat nähneet, että entisillä tavoilla ei voi enää toimia, vaan nyt tarvitaan koulutusta, sanoo Itä-Suomen aluehallintoviraston suunnittelija Helena Valentin.

Valentinin mukaan romaniyhteisössä on aina arvostettu koulutettuja ihmisiä, mutta nyt romanien keskuudessa on asiasta keskusteltu aiempaa enemmän.

- Koulutus nähdään yhtenä mahdollisuutena parempaan tulevaisuuteen.

Ennakkoluuloja löytyy yhä

Romanien mukaan valtaväestössä esiintyy yhä ennakkoluuloja heitä kohtaan. Helena Valentinin mukaan voidaan esimerkiksi luulla, etteivät romanit tule ajoissa töihin. Romaniväestö nähdään monesti myös yhtenä isona massana, josta yksilöt eivät erotu.

Pertti Blomeruksen mielestä ennakkoluulot ovat maahanmuuttajien määrän lisääntyessä kuitenkin muuttuneet.

- Suomessa on maahanmuuttajia ja paljon eri etnisiä taustoja. Meidän on vain sopeuduttava, hän hymyilee.

Työnantajilta toivotaan rohkeutta

Kaavamaiset käsitykset ovat karisemassa myös romanien ammatinvalinnassa. Hevosmiesten tilalle ovat tulleet mm. artesaanit, lastenohjaajat ja LVI-asentajat.

- Romanit haluavat tehdä töitä, kunhan vain löytyy hyvää ja mielekästä työtä, vakuuttaa Helena Valentin.

Hän toivoo, että romanit nähtäisiin potentiaalisena työvoimana.

- Työnantajien pitäisi olla rohkeampia ja vähän ehkä uteliaitakin ottamaan riskejä.

Vaativahoitoisten psykoosipotilaiden suljetulla vuodeosastolla työskentelevä Pertti Blomerus puolestaan kokee olevansa nyt omalla alallaan.

- Pidän ihmiskeskeisestä työstä. Arvomaailmaani sopii hyvin olla ihminen toiselle ihmiselle.