Ruotsin hallitus teki tiistaina täyskäännöksen pakolaispolitiikassaan. Suunnanmuutosta on julkisuudessa selitetty kahden tarinan kautta. Toinen on sisäpoliittinen, toinen liittyy EU:hun, arvioi mediatutkija, elokuvatutkimuksen professori Anu Koivunen Tukholman yliopistosta.
– Täyskäännös ei ole pelkästään täyskäännös. Muuttunut tilanne on vaikuttanut koko mediakenttään ja keskustelijoihin, toteaa Anu Koivunen.
Ruotsi on vastaanottanut 80 000 turvapaikanhakijaa kahden viime kuukauden aikana. Pakolaistilanne on pahin toisen maailmansodan jälkeen.
– Se on ylivoimaisesti eniten turvapaikanhakijoita henkeä kohti EU-maista. Se vastaisi 25 miiljoonaa turvapaikanhakijaa EU-tasolla vuoden aikana, sanoi pääministeri Stefan Löfven tiistaina.
EU ei tullut Ruotsin avuksi
Ruotsin hallitus on useaan otteeseen syksyn aikana toistanut, että muiden EU-maiden kuin Ruotsin, Saksan ja Itävallan pitäisi kantaa suurempi vastuu pakolaisista. EU:n huippukokouksissa se on ajanut sitovia pakolaiskiintiöitä.
– Hallituksella on ollut kertomus siitä, että EU:n kautta pyritään saamaan aikaan linjauksia, joilla Ruotsin tilanne helpottuisi. Se tarina kuoli omaan mahdottomuuteensa, koska EU ei tehnyt mitään, huomauttaa Koivunen.
Ruotsi on pyytänyt, että osa sinne tulleista turvapaikanhakijoista sijoitettaisiin muihin EU-maihin. EU on sitoutunut siirtämään turvapaikanhakijoita sisäisesti, mutta käytännössä vain muutama sata on kuljetettu uuteen maahan.
– Se projekti ei ole kiinnostanut ketään.
Ruotsin tavoite painostaa EU:ta?
Koivunen näkee, että Ruotsin päätös pakolaispolitiikan kiristämisestä on myös yritys painostaa EU:ta. EU on pitänyt ylimääräisiä huippukokouksia pakolaiskriisistä, mutta käytännössä se on tehnyt vain vähän.
– Se, että Ruotsi lyö hätäjarrut päälle on osa EU-kuviota. Mihin tässä sitten päädytään, on toinen juttu. Mutta sellaisesta ketjureaktiosta on kyse, sanoo Koivunen.
Ruotsi otti ylimääräiset rajatarkastukset käyttöön pari viikkoa sitten ja alkoi vaatia kaikilta lauttamatkustajilta henkilöllisyystodistuksia. Nyt vaatimus laajennetaan koskemaan bussi- ja junamatkustajia.
Ruotsi siirtää turvapaikanhakijoiden painetta Tanskaan ja Saksaan. Ruotsalainen maahanmuuttotutkija arvioi Dagens Nyheterissä, että mikäli EU-maat eivät ala kantaa suurempaa vastuuta pakolaisista, Ruotsi sulkee vielä rajansa kokonaan ja alkaa käännyttää turvapaikanhakijat takaisin EU:hun.
Voiko yksin olla kansainvälinen?
Koivusen mielestä Ruotsin ongelma on ollut, että se on pyrkinyt toimimaan kansainvälisesti, samalla kun EU-maat ovat alkaneet toimia yhä kansallismielisemmin.
– EU on kääntynyt nationalismin tielle, ja kansallisista ratkaisuista on tullut EU:n valtavirta. Se konteksti on käynyt mahdottomaksi kansainvälisyyden ja humanismin nimissä toimivalle Ruotsille. Voiko olla yksin internationalisti nationalistien kentässä?
Sisäpolitiikka murroksessa
Ruotsin täyskäännöksen toinen tarina on sisäpoliittinen. Maata kahdeksan vuotta hallinnut porvaripuolueiden liittouma hävisi viime syksyn valtiopäivävaalit, ja valta vaihtui puna-vihreälle vähemmistöhallitukselle.
Suurimman porvaripuolueen, maltillisen kokoomuksen kannatus laski seitsemän prosenttiyksikköä. Se menetti joka kymmenen äänensä maahanmuuttovastaiselle ruotsidemokraatit-puolueelle. Puoluejohtaja Fredrik Reinfeldt erosi.
Entisen porvariliittouman puolueet uudistavat itseään, ja maltillinen kokoomus on uuden puoluejohtaja Anna Kinberg Batran johdolla kääntynyt pakolaisliberaalista pakolaistiukaksi. Puolueet joutuvat asemoitumaan uudestaan suhteessa toisiinsa ja ruotsidemokraatteihin.
– Tämä haastaa kovalla tavalla valtiopäiväpuolueiden minä-kuvia, sitä, minkäänlaiseen seuraan ne joutuvat, ja miltä niiden politiikka näyttää. Miten ne tekevät pesäeroa ruotsidemokraatteihin?
Perjantaina julkaistu mielipidemittaus osoittaa, että ruotsidemokraattien kannatus on laskenut 0,4 prosenttiyksikköä. Politiikan asiantuntija arvioi, että ruotsidemokraatit voivat olla häviämässä pakolaiskriittistä tilaa muille puolueille.