Artikkeli on yli 12 vuotta vanha

Ruotsissa laki pidentää ikääntyneiden työuria

Ruotsissa laki parantaa ikääntyneiden työntekijöiden työssäpysymistä. Myös asenteet vanhoja työntekijöitä kohtaan ovat myönteisemmät kuin Suomessa. Ruotsalaiset jäävätkin eläkkeelle vuosia myöhemmin kuin suomalaiset.

Vanhempi työntekijä toimistotyössä.
Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva
  • Helena Ala-Mettälä

Eläkeikä nousee Suomessa 65 vuoteen, mutta nykyisinkin eläköidytään jo ennen eläkeikää 60,9-vuotiaana. Tulevaisuudessa virallisen eläkeiän ja todellisen eläköitymisen väliin uhkaa jäädä entistä suurempi aukko. Johtaja Jaakko Kiander vakuutusyhtiö Ilmariselta arvioi, että se on uuden eläkelain kriittinen kohta.

– Eläkeuudistus luo paljon edellytyksiä työurien pidentymiselle, mutta se ei ole riittävä ehto sille, että näin todella tapahtuu. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että yritykset todella työllistävät ikääntyneitä ja se taas, että talous kehittyy ja töitä on riittävästi, sanoo Kiander.

Meillä ihaillaan ruotsalaisten asenteita, kun siellä suositaan vanhojen työntekijöiden työssä pysymistä ja jäädään eläkkeelle useita vuosia suomalaisia myöhemmin, vanhoilla myös työllisyysaste on paljon suurempi kuin Suomessa. Taustalla ovat erilaiset asenteet ja selvä laki.

Kianderin mielestä tosin Ruotsissa lähtökohdatkin ovat paremmat, siellä ihmiset elävät vanhemmiksi, ovat terveempiä ja lisäksi työllisyystilanne on parempi kuin Suomessa. Kuitenkin Ruotsissa laki pidentää selvästi työssoloa.

– Ruotsissa työsuhdelainsäädäntö tukee ikääntyvien työpaikkojen säilyttämistä paremmin kuin Suomessa. Siellä on lakiin kirjattu irtisanomisjärjestys, joka tekee käytännössä hyvin vaikeaksi ikääntyvien irtisanomisen. Sen takia ikääntyvät myös viihtyvät työpaikoissa, sanoo Kiander.

Ruotsissa viimeksi tulleet lähtevät ensimmäisinä

Ruotsissa irtisanomisjärjestyksen periaate on se, että viimeksi tullut lähtee ensimmäisenä, kun meillä se on päinvastainen. Meillä ikääntyneet on jo vuosikymmeniä irtisanomistilanteissa pantu pois ensimmäisinä ja Suomessa myös laki on aikaisemmin tavallaan tukenut tätä työttömyyseläkkeinä ja erilaisina putkina kohti eläkettä.

Viime vuosina Suomessakin vanhojen työntekijöiden työssäolo on pidentynyt, mutta ei yhtä paljon kuin Ruotsissa tai muissa Pohjoismaissa.

– Ruotsissa on myös eläkejärjestelmää uudistettu siihen suuntaan, että se kannustaa jatkamaan työuria. Työssä jatkaminen vaikuttaa hyvin voimakkaasti eläketurvan tasoon ja sen takia useimmat ruotsalaiset ajattelevat, että heidän kannattaa olla 65-vuotiaaksi saakka töissä, jotta saavat maksimoitua eläketasonsa ja näin myös toimitaan, sanoo Kiander.

Meillä työ- ja elinkeinoministeriö selvitti Eläketurvakeskuksen ehdotuksesta, voisiko vanhojen työntekijöiden asemaa turvata lailla Ruotsin tapaan. Kolmikantatyöryhmä tuli kuitenkin aivan päinvastaiseen lopputulokseen kuin Ruotsissa toteutettu laki.

Hallitusneuvos Tarja Kröger sanoo, että ryhmän mukaan esimerkiksi Suomessa laki ei olisi tarkoituksenmukainen ja olisi pelkona työmarkkinoiden jäykistyminen. Laki jopa haittaisi iäkkäiden työntekijöiden halua siirtyä uusiin tehtäviin.

– Suomen lainsäädännön, suomalaisten työmarkkinoiden kannalta ei ole tarkoituksenmukaista lähteä säätelemään laissa työvoiman vähentämisjärjestystä, sanoo Kröger.

Työryhmä kantoi huolta myös nuorten työllistymisestä, jos vanhimmat työntekijät työllistettäisiin. Samoin Kiander arvioi, että työllistyminen on ainakin laskukaudella nollasummapeliä, sillä jos vanhat työllistyvät, niin nuoret eivät. Johtaja Jaakko Kiander arvioi silti, että asenteissa ikääntyneitä työntekijöitä kohtaan on Suomessa parantamisen varaa.

– Yleisvaikutelma on kun maailmanmenoa katsoo, että Ruotsissa ja esimerkiksi Yhdysvalloissa suhtaudutaan paljon myönteisemmin ikääntyneiden ihmisten työskentelyyn kuin Suomessa.