Männyn kasvua hidastava ruskomäntypistiäinen on jälleen yleistynyt lounaisrannikolla. Suomen metsäkeskukseen on ilmoitettu tuholaisista lähinnä lounaisrannikolta mutta myös Etelä- ja Keski-Pohjanmaalta.
Mynämäkeläinen metsänomistaja Ville Kalluinen löysi ruskomäntypistiäisen toukkia omasta metsästään ensimmäistä kertaa. Hän törmäsi niihin myös mökillä Taivassalossa.
– Soppalautaselle niitä pöydälle tippui, kun pihalla syödään. Sehän viivästyttää puun kasvua. Se nyt huolestuttaa. Tässä on kohtalaisen paljon ollut hirvituhoja aikaisemmin, että taimikon eteen on töitä tehty, pohtii Kalluinen.
Kalluinen esitteli ruskomäntypistiäisryppäitä Suomen metsäkeskuksen hyönteis- ja tuholaiskoordinaattori Hannu Heikkilälle. Tämä kertoi, että tuholaisen kanta on runsastunut huomattavasti ensimmäisen kerran viiteen vuoteen. Jo viime kesänä tuli joitakin havaintoja, mutta nyt niitä on huomattavasti enemmän. Heikkilän mukaan kyse ei ole kuitenkaan massaesiintymästä.
– Esimerkiksi Laitilasta metsänhoitoyhdistyksen kaveri ilmoitti, että joka ainoassa kylässä Laitilassa on havaintoja. Aina ja kaikkialla näitä on pieni kanta olemassa, mutta niitä on yleensä sen verran vähän, että niitä ei havaita. Noin 20 – 30 vuoden välein tähän asti on syntynyt massaesiintymä. Pienempiä piikkejä kannoissa on ehkä viiden vuoden välein, kertoo Heikkilä.
Tuholaisen kimppuun vain kotikonstein
Hyönteis- ja tuholaiskoordinaattori Hannu Heikkilälle ruskomäntypistiäiset ovat tuttuja vuoden 2008 massaesiintymästä. Lounaisessa Suomessa oli kymmeniä tuhansia hehtaareita männiköitä syötynä ja Etelä-Pohjanmaalla satoja tuhansia hehtaareita. Silloin pistiäisiä torjuttiin Lokalahdella lentoruiskutuksilla 700 hehtaarin alueella, kun oli vaarana, että puut kuolevat pystyyn.
Tänä vuonna syy tuholaisten lisääntymiseen voi löytyä viime kesästä.
Soppalautaselle niitä pöydälle tippui, kun pihalla syödään.
– On esitetty kuivuusteoriaa, että kuivuus saattaisi laukaista kannan nousemisen, kertoo Heikkilä.
Asiantuntija arvioi, että lentoruiskutuksiin ei ole syytä tänä kesänä. Heikkilä huomauttaa, että ne maksavat satoja tuhansia euroja. Viimeksi eli vuonna 2008 sopivaa lentokalustoa oli hankittava Oslosta saakka.
Linnut karttavat pihkaisia matoja – ihmistä toukat eivät pure
Ruskomäntypistiäisen luontainen vihollinen on ruiskutuksissakin käytetty monisärmiövirus. Linnut eivät pidä pihkaisista madoista.
– Linnun lähestyessä nousee ryväs pystyyn häntänsä päälle. Se näyttää paljon isommalta, mitä onkaan ja sen lisäksi ne sylkevät pihkaa linnun silmille. Linnulle ne eivät oikein maistu, kertoo Hannu Heikkilä.
Ihmiselle toukat eivät ole vaaraksi.
– Ei ne pure edes puupäätä, mutta onhan ne iljettäviä. Esimerkiksi postilaatikon varsia pitkin olen nähnyt niiden oikein joukolla kiipeävän ylös. Säikähtänyt mökkiläinen on soittanut, että niitä on jo tyynyllä, kertoo Heikkilä.
Puiden selviytymistä kannattaa seurata rauhassa
Ruskomäntypistiäisen toukat elävät mäntyjen oksilla pienissä ryppäissä ja popsivat männyn neulasia. Tuholaista voi torjua hyönteismyrkyllä tai ekologisemmin mäntysuopaliuoksella. Puitaei kannata lähteä kaatamaan.
Ei ne pure edes puupäätä, mutta onhan ne iljettäviä.
– Ensi vuonna, jos syönti ei toistu, tulee uusi neulaskerta. Niin kauan, kuin niissä on vihreää, niin on toivoo. Kasvutappiota siitä tulee. Seuraavan viiden vuoden aikana kymmeniä prosentteja menetetään puun kasvua, kertoo Hannu Heikkilä Suomen metsäkeskuksesta.
Heikkilä selittää myös, että toukat poistuvat kohta puista.
– Tässä kesä-heinäkuun vaihteessa ne pudottautuvat maahan, koteloituvat sinne ja syksyllä kuoriutuvat lentämään. Ne munivat mäntyjen neulasiin, missä munat säilyvät hyvin talven yli ja kuoriutuvat sitten keväällä huhti – toukokuussa suoraan ruokapöytään eli neulasille.