Round Table Suomi on osa kansainvälistä palvelujärjestöä. Round Tablen jäsenistö koostuu täysi-ikäisistä, mutta korkeinaan 40-vuotiaista miehistä. Järjestössä on maailmanlaajuisesti arviolta 40 000 jäsentä, pelkästään jo Suomessakin jäseniä on noin 2 000. Round Table Finlandin puheenjohtaja Mikko Kannelsuon mukaan järjestön toiminta keskittyy kontaktien luomisen ympärille.
- Järjestön tarkoituksena on laajentaa jäseniensä henkilökohtaista näköpiiriä muun muassa ammatillisissa asioissa. Pyrimme luomaan yhteistyötä ja ystävyyttä. Kansainvälisyys on myös tärkeää, tuomme yhteen samanhenkisiä ihmisiä eri puolilta maailmaa.
Round Tablen tyypillinen jäsen noin kolmekymppinen, ihan normaali kengänkuluttaja, ei hänen tarvitse välttämättä olla edes töissä missään, Kannelsuo kuvaa.
Ei heillä ole velvollisuutta kertoa esimerkiksi jäsenten valintakriteereistä. Näissä järjestöissä käsitys läpinäkyvyydestä poikkeaa yleisestä käsityksestä
Naisia Round Table ei jäsenikseen kelpuuta, heitä varten on olemassa oma järjestö, Ladies Circle.
Toiminnasta ei ole pakko kertoa
Järjestö ei kovin tarkkaan toimintaansa kuvaile. Kysyttäessä miten järjestö kokoontuu ja mitä se niissä tekee, Kannelmäki ei anna suoraa vastausta. Vaasan yliopiston hyvä veli -verkostoja tutkinut professori Ari Salminen kertoo, että järjestöillä ei ole velvollisuutta kertoa toiminnastaan, mutta salailu ylläpitää ihmisten mielikuvaa niistä osana hyvä veli -verkostoa.
- Kerhot määrittelevät itse toimintansa ja tehtävänsä. Se on järjestäytynyttä toimintaa ja jos kerhot ovat rekisteröityneitä, niin ne ovat myös viranomaisten tiedossa. Ei heillä ole velvollisuutta kertoa esimerkiksi jäsenten valintakriteereistä. Näissä järjestöissä käsitys läpinäkyvyydestä poikkeaa yleisestä käsityksestä.
Mutta jos läpinäkyvyys on huonoa, niin voidaan pohtia toiminnan eettisyyttä. Jos toiminnasta löytyy mekanismeja, jotka aiheuttaa epätervettä kiitollisuuden velkaa tai etuja, joista voi hyötyä jollain tavalla, niin silloin ollaan hyvä veli-verkoston rajoilla, Salminen sanoo.
Rahoitus enimmäkseen jäsenmaksuista
Round Tablen puheenjohtaja Mikko Kannelsuo kertoo, että järjestön toimintaa rahoitetaan etupäässä jäsenmaksuilla.
Sponsoroiva taho voi esimerkiksi kokea järjestön toiminnan hyödyllisenä. On tietysti myös mahdollista, että tukea antava taho arvelee siitä syntyvän jonkinlaista vuorovaikutusta, kun tulevaisuuden vaikutusvaltaiset ihmiset kokoontuvat
Vaikka järjestön toiminta ei ole erityisen näkyvää, sen klubeilla voi olla sponsoreita, jotka tukevat toimintaa. Kannelsuo ei osaa arvioida millaista tukea sponsorit antavat valitsemilleen klubeille.
Kannelsuon mukaan klubit ovat itsenäisiä, päättävät itse toiminnastaan ja ne kokoontuvat juhlien ja kokousten merkeissä. Kannelsuo arvelee, että klubit järjestävät jonkinlaisia tempauksia, joiden merkeissä jäsenet tapaavat.
Professori Ari Salminen arvioi, että klubien sponsoroijat voivat itsekin olla mukana toiminnassa jollain tasolla.
- Sponsoroiva taho voi esimerkiksi kokea järjestön toiminnan hyödyllisenä. On tietysti myös mahdollista, että tukea antava taho arvelee siitä syntyvän jonkinlaista vuorovaikutusta, kun tulevaisuuden vaikutusvaltaiset ihmiset kokoontuvat.
Maineensa vanki?
Puheenjohtaja Mikko Kannelsuo arvelee, että ihmisten mielikuva Round Tablesta hyvä veli -verkoston osana johtuu siitä, että sen toiminta ei näy katukuvassa.
- Se tuntuu jo vähän kliseeltä, että meidän arvellaan toimivan tietyllä tavalla. Koen että olemme avoimia ja pyrimme olemaan sitä jatkossakin. Mitään laitonta meidän toiminnassa ei ole. Meidän järjestön hyöty jäsenilleen tulee siitä, että tutustumme uusiin ihmisiin, Kannelsuo sanoo.