Satakuntalaiset kunnanjohtajat suhtautuvat myönteisesti mahdolliseen vastaanottokeskuksen perustamiseen omaan kuntaansa. Harjavalta on jo sopinut vastaanottokeskuksen perustamisesta Satalinnan entiseen sairaalaan.
Yle Satakunnan kyselyssä lähes kaikki kunnan- ja kaupunginjohtajat sanovat tukevansa turvapaikanhakijoiden sijoittamista kuntaansa, jos keskuksen perustamisesta tulisi kunnalle ehdotus.
Kaikkein voimakkaimmin keskuksen perustamista vastustaisi talousvaikeuksissa olevan Luvian kunnanjohtaja Kari Ojalahti. Luvia liittyy Eurajokeen vuonna 2017, jos valtioneuvosto hyväksyy kuntien liitoshakemuksen.
Kyselyn tulokset
Kysyimme kunnanjohtajilta seuraavat kysymykset: 1. Turvapaikanhakijoiden määrä Suomessa on viime kuukausina kasvanut merkittävästi. Jos kuntaanne ehdotettaisiin vastaanottokeskusta, miten suhtautuisitte ehdotukseen? 2. Miten perustelette kantaa? 3. Olisiko kunnassanne tällä hetkellä sopivia tiloja tarjolla vastaanottokeskukselle?
Näin kaupunginjohtajat/kunnanjohtajat/vs. kunnanjohtajat vastasivat (Harjavallasta ei kysytty, Jämijärveltä, Karviasta, Köyliöstä ja Säkylästä ei saatu vastauksia. Jämijärven kysely lähetettiin kunnanhallituksen puheenjohtajalle, koska kunnalla ei tällä hetkellä ole kunnanjohtajaa):
Matti Lahtinen, Eura
1. Lähtökohtaisesti myönteisesti, esitys selvitettäisiin ja valmisteltaisiin eri hallintokuntien yhteistyönä päätöksentekoa varten. 2. Pakolais- ja turvapaikkakysymykset ovat koko Euroopan yhteinen ongelma, jokaisen julkisen yhteisön ja myös yksittäisten kansalaisten on varauduttava kantamaan voimavarojensa ja mahdollisuuksiensa mukaan oma vastuunsa tilanteen helpottamiseksi. Ratkaisun päälinjat ja se mitä kunnilta odotetaan tulisi määritellä valtiovallan toimesta nykyistä määrätietoisemmin. 3. Juuri nyt ko. tarkoitukseen soveltuvaa tilaa ei käsitykseni mukaan ole vapaana (olemme joutuneet tekemään poikkeuksellisia tilaratkaisuja myös omien toimintojen järjestämisessä kuluvan vuoden aikana).
Harri Hiitiö, Eurajoki
1. Avoimin mielin. 2. Kunnassa on ollut vuoden 2005 jälkeen parhaimmillaan yli 3000 ulkomaalaista työntekijää yli 70 eri kansallisuudesta. 3. Ei ole.
Mauno Mäkiranta, Honkajoki
1. Periaatteessa myönteisesti. Honkajoella on pitkä perinne työperäisistä maahanmuuttajista, joita on tullut Baltian ja Itä-Euroopan alueelta. 2. Kokemus ulkomaisista maahanmuuttajista ja heidän sopeutumisesta paikalliseen elämänmenoon. Myös kunnan palveluiden tuottajilla on kokemusta maahanmuuttajista. 3. Kunnalla ei ole tarkoitukseen sopivia tiloja ja yksityisellä sektorilla vuokra-asunnot ovat täynnä ja tarkoitukseen sopivia tiloja ei kunnan alueella ei ole.
Jyrki Peltomaa, Huittinen
1. Myönteisesti. 2. Inhimillisin perustein ja kaupungin elinvoiman näkökulmasta. Ihmisiä pitää auttaa, jos se vain on mahdollista ja siihen on edellytykset. Vastaanottokeskus myös lisäisi kaupungin elinvoimaa; toisi kaupunkiin lisää työpaikkoja, asukkaita ja palveluille käyttäjiä. Kaupungin kulttuuri monipuolistuisi ja kuntakuva vilkastuisi. Tiedä vaikka futis-joukkueemme saisi hyviä vahvistuksia? Myös itse keskuksen tila, joka muuten voisi hyvinkin jäädä tyhjäksi, saataisiin järkevään käyttöön. 3. Sopivaa, valmista tilaa ei tällä hetkellä ole.
Paavo Karttunen, Kankaanpää
1. Myönteisesti. 2. Hädässä olevia on autettava. 3. Ei.
Reijo Siltala, Kokemäki
1. 2. Asia olisi syytä nostaa poliittiseen keskusteluun, koska vastaanottokeskuksen perustaminen kaupunkiin ei ole varsinaisesti kaupungin strategiaan sisällytetty asia, eikä siten arvokeskustelua ole aiheesta laajemmin käyty. Lähtökohtaiset valmiudet toki perustamiseen olisivat olemassa.3. Koska turvapaikan hakijoiden määrä on lähtenyt kasvuun, pohdintoja sopivista tiloista on käyty eri yhteyksissä. Tällä hetkellä vapaata, vaatimukset täyttävää tilaa ei kaupunki suoraan pystyisi osoittamaan.
Kari Ojalahti, Luvia
1. Meillä ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia ottaa vastaan näitä hakijoita. 2. Ei ole taloudellisia voimavaroja, ei henkilöstövoimavaroja, ei riittävää ruokahuoltoa, koulunkäyntimahdollisuutta etc. ja ennen kaikkea vastaanottokeskukselle ei voida osoittaa tarpeellisia tiloja. 3. Kuten 2-kohdassa totesin, vastaanottokeskukselle ei ole löydy tiloja eikä turvanpaikanhakijoille sijoituspaikkoja.
Pentti Ala-Luopa, Merikarvia
Kunnassa ei ole käsitelty asiaa. Merikarvia on pieni paikkakunta eikä ole sopivia tiloja. Olen ymmärtänyt niin, että vastaanottokeskus on kooltaan kooltaan kohtuullisen iso, vähintään 250 asukasta.
Matti Sjögren, Nakkila
1. Suhtautuisin mahdolliseen esitykseen asiallisesti. Pienessä kuntayhteisössä vastaanottokeskuksen perustaminen on niin merkittävä asia, että siitä on keskusteltava kuntaorganisaatiossa laajasti ja kuntalaisten on saatava keskustella asiasta riittävän ajoissa. Taloudelliset seikat on myös selvitettävä. 2. Toiminnan onnistuminen ja ympäristöön sopeutuminen riippuu paljolti ympäröivän yhteisön suhtautumisesta ja siksi on tärkeää, että asukkailla on mahdollisuus vaikuttaa keskusteluun riittävästi. Kuntalaki ja muut säädökset edellyttävät laajaa kuntalaiskeskustelua paljon pienemmissäkin asioissa. 3. Tällä hetkellä kunnassa ei ole tiloja tarjolla.
Aino-Maija Luukkonen, Pori
1. Myönteisesti. 2. Kyse on suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta valtiosta hakevista ihmisistä. Inhimillisestä näkökulmasta omasta kodista, kielestä ja kulttuurista luopuminen ao syystä on äärimmäinen teko. 3. Olisi.
Nina Merilahti, Pomarkku
1. Lähtökohtaisesti myönteisesti. 2. Humanitaarisilla syillä. Lisäksi vastaanottokeskus toisi työpaikkoja ja toimintaa paikkakunnalle. Jos kuntaan ehdotettaisiin vastaanottokeskusta, tutkisimme valmiudet vastaanottaa turvapaikanhakijoita kunnan eri toimijoiden kanssa. Tällä hetkellä tämänkaltaista kartoitusta ei olla tekemässä. 3. Ei ainakaan kunnan omistuksessa.
Kari Koski, Rauma
1. Myönteisesti. Nykyisessä vaikeassa pakolaistilanteessa ei ole edes muuta vaihtoehtoa. 2. Ks. yllä + yksi Rauman kaupungin keskeisistä toimintaperiaatteista on vastuullisuus, niin Rauman kaupungin sisällä, suhteessa koko valtakuntaan ja myös kansainvälisissä kriisitilanteissa. Meillä on myös positiivisia kokemuksia Raumalle viime syksynä Syyriasta saapuneista pakolaisista. Meillä on myös pakolaisten vastaanottoon tottunut toimiva organisaatio. 3. En ole tarkemmin tutkinut, mutta uskon, että tilat tositilanteessa löytyisivät jo olemassa olevista tiloista.
Päivi Rantanen, Siikainen
1. Suhtautuisin myönteisesti. 2. V. 2009 on kunnassa tehty myönteinen päätös vastaanottokeskuksen perustamisesta. Mutta se jäi toteutumatta, koska pakolaisten määrä silloin väheni ja uusia keskuksia ei perustettu. Näen, että se toisi lisää elinvoimaa kuntaan, lisäisi työpaikkojen määrää ja palvelujen käyttöä. 3. Yksityisten omistuksessa on soveltuvia tiloja.
Jukka Moilanen, Ulvila
1. Ulvilaan on otettu vuonna 2014 yksi pakolaisperhe, mikä ei kuitenkaan ole sama asia. On luonnollista, ettei kaupungilla ole turvapaikanhakijoiden/vastaanottokeskuksen sijoittamisesta Ulvilaan virallista kantaa. Jos asia nousisi esille, uskon, että asiaan suhtauduttaisiin avoimin mielin ja tapauskohtaisesti harkiten. Henkilökohtaisesti en näe mitään sellaista, miksi olisin asiaa vastaan. Asiat on hoidettava ja vastuut on kannettava. 2. Yleisenä periaatteena uskoisin olevan, että yhteiskunnan on kannettava tietyt vastuut ja hoidettava yhdessä sille kuuluvat velvoitteet, ottaen huomioon myös inhimillisyys. 3. Ainakaan Ulvilan kaupungilla itsellään ei ole tällä hetkellä sellaisia tiloja, joita voitaisiin tarjota/käyttää turvapaikanhakijoiden asuttamiseen.