Hallituspuolueiden puheenjohtajien neuvotteluissa oli aamupäivällä vielä avoinna ainakin toimeentulotuen perusosan maksaja sekä oppivelvollisuuden pidentämisen tapa.
Yle Uutisten saamien tietojen mukaan SDP:ssä on edelleen selkeää vastustusta toimeentulotuen perusosan maksajan vaihtumiseen kunnista Kansaneläkelaitokseen, Kelaan. SDP:ssä pelätään, että toimeentulotuen perusosasta tulee hakijoille automaattinen avustus, jossa hakijoiden elämäntilannetta ei pyrittäisi parantamaan.
SDP:n eduskuntaryhmä evästikin aamulla puheenjohtaja Jutta Urpilaista, ettei maksajaa pitäisi vaihtaa kunnista Kelaan rakennepaketin osana.
Maksatuksen siirtoa Kelaan puoltavat perustelevat muutosta kustannussäästöillä kuntien menoista sekä koko maa tasolla yhdenvertaisella ja yksinkertaisemmalla käsittelytavalla.
Oppivelvollisuuden pidentämiseen haetaan sopuratkaisua
Oppivelvollisuuden pidentämisestä on muodostunut yksi rakenneneuvottelujen kohta, jolla koetaan olevan myös poliittista symboliarvoa. Etenkin SDP:ssä yleinen, koko ikäluokkaa koskeva oppivelvollisuuden pidentäminen on arvotettu tärkeäksi.
Neuvotteluista tihkuneiden tietojen perusteella oppivelvollisuuden pidentämiseen on etsitty eri vaihtoehtoja, joilla kustannuksia saataisiin alhaisemmaksi kuin laajimmassa mallissa. Yhden lähteen mukaan jopa sitä olisi pohdittu, kutsuttaisiinko muutosta oppivelvollisuuden pidentämiseksi.
Tiettävästi esillä on ollut myös malli, jossa oppivelvollisuuden pidentäminen koskisi koko ikäluokkaa, mutta kuluja karsittaisiin niin, että alkuvaiheessa opiskelijat joutuisivat kustantamaan itse esimerkiksi jatko-opintojen kirjat ja välineet kuten nytkin. Tähän asti peruskoulun kattava oppivelvollisuus on merkinnyt, että yhteiskunta on kustantanut kirjat ja muut oppivälineet.
Vaihtoehto yleiselle oppivelvollisuuden pidentämiselle on ollut se, että pidennys koskisi pelkästään niitä peruskoulun päättäneitä, joilla ei olisi jatko-opiskelupaikkaa peruskoulun jälkeen.
Puheenjohtajavetoisesti valtiovarainministeriön ehdotuksista
Rakennepoliittisia neuvotteluja on käyty tähän asti keskitetysti hallituspuolueiden puheenjohtajien kesken.
Neuvotteluja käydään valtiovarainministeriön kokoamien ehdotusten pohjalta.
Neuvotteluissa ehdotuksista on myös karsittu pois kohtia. Esimerkiksi ammattikorkeakouluja koskien esillä oli uusi, noin 60 miljoonan euron säästöesitys, joka tiettävästi on kuitenkin hylätty.
Tiedot neuvotteluista ovat vielä hajanaisia eikä kaikkiin tihkuneisiin tietoihin ole saatu vahvistuksia.