Siirtolaisuusinstituutissa on tutkittu Vaasaan ja Seinäjoelle muuttajia ja todettu, että kaupunkien välillä on eroja.
– Pääasialliset syyt Seinäjoelle muuttamiseen ovat asuminen, paluumuutto ja sosiaaliset syyt. Toisin sanoen Seinäjoelta haetaan juurille palaamista, vanhoja ystäväverkostoja ja asumisen mukavuutta, monimuotoisuutta ja väljyyttä muussakin kuin kerrostaloympäristössä, sanoo Siirtolaisuusinstituutin aluepäällikkö, tutkija Markku Mattila.
– Vaasaan muuttajat ovat työ- ja urakeskeisiä enemmän kuin Seinäjoelle muuttajat. He tulevat myös opiskelemaan enemmän. Paluumuutto on sielläkin kuitenkin merkittävä tekijä muuttamisessa.
Paluumuuton merkittävyys muuttosyiden joukossa ei tutkijaa hämmästyttänyt.
– Tiedämme muista tutkimuksista jo, että pohjalaisia - ja ennen kaikkea ruotsinkielisiä pohjalaisia - pidetään eniten sosiaalista pääomaa ja ystävyyssuhteita ylläpitävinä ihmisinä. Siinä suhteessa ei yllätä tutkimuksemme otsikoksi valittu "olen palannut kotiseudulle jäädäkseni", joka on suoraan yhdestä tutkimuksen vastauksesta, Mattila sanoo.
– Emme suoraan kysyneet, moniko tänne tuli sydämenasioiden perässä, mutta tiedämme, että heitäkin on.
"Tule ulkomaille töihin - tule Vaasaan"
Siirtolaisuusinstituutin tutkimus listaa sekä Seinäjoen että Vaasan osalta positiivisia seikkoja, joita paluumuutto luo.
– Seinäjoen etuna on nopea kasvu. Kasvu, kehitys ja kaupungistuminen ruokkivat sisäänmuuttovirtaa. Myös hyvät liikenneyhteydet, palvelutaso ja maakuntakulttuuri ovat näitä, Mattila listaa.
– Vaasassa positiivisia juttuja on muuttajien korkea koulutustaso, joka antaa mahdollisuuksia kaupungin kehittymiseen ja muuttajien korkeampi tulotaso mahdollistaa paremmat verotulot.
Vaasan valtiksi tutkija nimeää myös kansainvälisyyden.
– Kansainvälistä meininkiä voisi käyttää hyväksi. Vaasa voisi olla vähän kuin pienoisulkomaat. Mietimme jopa, voisiko sanoa, että "tule ulkomaille töihin - tule Vaasaan", Mattila naurahtaa.
Yhteisiä markkinointikampanjoita
Tuoreen tutkimuksen mukaan sekä Seinäjoen että Vaasan tunnettuudessa on vielä parantamisen varaa.
– Molempia tunnetaan erittäin vähän ja jos tunnetaan, tulee mieleen ensimmäisenä kliseemäisiä asioita kuten eteläpohjalainen uho tai Vaasassa sisäänpäinkääntyneisyys, Markku Mattila kertoo.
– Seinäjoen osalta esimerkiksi voisi panostaa tiedotukseen, joka tapahtuu tapahtumien yhteydessä. Niistä Seinäjoki on tunnettu.
Kahdeksankymmenen kilometrin päässä toisistaan sijaitsevat maakuntakeskukset voisivat Mattilan mukaan tehdä yhteistä markkinointia ja yhdistää voimansa paluumuuttajien houkuttelemiseksi.
– Ne eivät kilpaile keskenään, vaan kalastavat samasta lammesta, mutta erilaista kalaa, Mattila toteaa.