Suomen kunnat jakautuvat muuttoliikkeessä harvoihin voittajiin ja useisiin häviäjiin. Muuttoliiketutkija, valtiotieteen tohtori Timo Aron tuore analyysi osoittaa, että vuosina 2009-2013 Suomen kunnista peräti 216 oli muuttotappio- ja vain 104 muuttovoittokuntia.
Seutukunnallisessa tarkastelussa muuttovoittajia oli 70 seudusta 17. Merkittävä muuttovoitto keskittyy koko maassa harvoille alueille: kuusi muuttovoittoisinta aluetta keräsi kaikista muutoista peräti 89 prosenttia.
Hyvin menestyvien kasvualueiden joukkoon kuuluvat sekä Seinäjoen että Vaasan seudut.
– Seinäjoki on yli 40 000 asukkaan kaupunkien joukossa Suomen vetovoimaisin paikka suhteessa asukaslukuun, Timo Aro vahvistaa.
Seinäjoki ja Vaasa kiinnostavat tutkijan mukaan erilaisia muuttajia.
– Seinäjoella on vetovoimaa Suomen sisäisessä muuttoliikkeessä, Vaasa taas on vetovoimainen siirtolaisuuden suhteen.
Isojen imu yltyy
Timo Aron mukaan kasvun keskittyminen harvoille alueille on ollut kehityksen suunta jo pitkään.
– Suuret ja keskisuuret kaupunkiseudut ovat vahvistuneet 2000-luvun aikana, mutta alle 10 000 asukkaan ja erityisesti alle 5000 asukkaan kuntien joukossa on monia, jotka ovat voimakkaasti laskevan väestökierteen kourissa.
Mitä paremmin ne menestyvät alueiden välisessä kilpailussa, sen parempi se on koko maakunnan pärjäämiselle.
– Aiempaan verrattuna erilaista on nyt se, että samalla alueella eri kuntien kehitys voi kulkea hyvin eri suuntiin. Esimerkiksi Lapua ja Ilmajoki ovat omassa kokoluokassaan vetovoimaisimpien joukossa, mutta saman maakunnan reuna-alueilla on vastaavasti kuntia, jotka ovat koko maan muuttotappioisimpien joukossa.
Keskuskaupunkien ja niitä ympäröivän maakunnan menestymisen suhde ei myöskään ole yksiselitteinen, Timo Aro huomauttaa.
- Seinäjoki ja Vaasa houkuttelevat todennäköisesti jatkossa entistäkin enemmän väkeä maakunnasta. Toisaalta, mitä paremmin ne menestyvät valtakunnallisessa ja jopa maailmanlaajuisessa alueiden välisessä kilpailussa, sen parempi se on koko maakunnan pärjäämiselle.
Kunnan menestys nousee perusasioista
Suurten keskuskaupunkien kehyskuntana pärjääminen on helpompaa, mutta vastaavasti reuna-alueella sijaitseva kunta ei voi sijainnilleen mitään.
Esimerkiksi monien pienten kuntien maksamat vauvapalkkiot tai opiskelijoiden kannustusrahat eivät ratkaise kuntien varsinaisia ongelmia. Kunnan vetovoima kasvaakin parhaiten hoitamalla kuntoon perusasiat.
– Jokaisen kunnan kannalta keskeistä on alueen työpaikkakehitys, koulutustarjonta ja ylipäätään muut aktiviteetit. Jos alueella on jotain erityistä tarjottavaa, se kyllä näkyy kunnan luvuissa, muuttoiliiketutkija Timo Aro miettii.
– Väestönkehitys vaikuttaa pitkän ajan kuluessa. Se, mitä tapahtuu nyt, näkyy pahimmillaan tai parhaimmillaan vasta kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden kuluttua.