Turun kaupungin seksuaaliterveyden asiantuntija Katriina Bildjuschkin toivoo, että kouluissa panostettaisiin entistä enemmän seksuaalikasvatukseen. Hän haluaisi, että seksuaalikasvatukselle perustettaisiin vielä kymmenen vuoden sisällä oma oppiaineensa.
- Meillä on loistavat mahdollisuudet jo nyt. Terveystieto on oppiaineena peruskoulutuksen opetussuunnitelmassa. Myös alakoulujen henkilökohtaiset opintosuunnitelmat antavat mahdollisuuden käsitellä näitä asioita lasten kanssa, Bildjuschkin sanoo.
Hänen mielestään seksuaalikasvatus on kovin väärinymmärretty sana, jos sen ajatellaan koskevan vain lapsia ja nuoria. Useinhan seksuaalikasvatus rajoittuu vain sellaisiin kehityskausiin kuin esimerkiksi lapsuus, nuoruus, lapsen syntymä tai sairastuminen. Sitä pitäisi kuitenkin olla tarjolla läpi koko elämän.
- Itse olen seksuaalikasvattanut sikiöitä puhuessani heidän äideilleen seksuaalisuudesta. Olen myös seksuaalikasvattanut palvelutaloissa yhdeksänkymppisiä ihmisiä. Kumpikin on ihan luonteva tilanne.
Seksuaalikasvatuksen tarve on suurimmillaan aina silloin, kun ihmisen keho muuttuu. Näin käy esimerkiksi murrosiässä.
- Tällaisessa kehityskriisissä ihmisen pitää ottaa kantaa siihen, miten muuttuneen kehon kanssa toimitaan. Silloin suuria tunteita, kuten rakkautta tai vihaa, on vaikeampi ottaa haltuun.
Aikuisten on vastattava haasteeseen
Katriina Bildjuschkinin mielestä lapselle pitää opettaa sanat, jotta hän voi puhua seksuaalisuudesta.
- Heti kun lapsi alkaa itse kysellä, mistä vauvat tulevat tai miksi tädeillä ei ole pippeliä, on kysymyksiin annettava vastauksia.
- Jos vaikka bussissa lapsi kysyy suureen ääneen jotain vanhempiensa sukupuolisesta kanssakäymisestä, niin sitten kannattaa vastata, että joo, se on seksiä, se on aikuisten välinen juttu. Mennäänkö kotiin, ja jutellaan siitä sitten rauhassa.
- Kyllähän lapsi kokeilee, pystyykö aikuinen puhumaan aiheesta ja onko asia jotenkin noloa. Mitä enemmän me olemme hämmentyneitä, sitä enemmän se lasta kutkuttaa, selvittää Bildjuschkin.
Hän uskoo, että luonteva seksuaalikasvatus on vaikeampaa aikuiselle kuin lapselle tai nuorelle.
Nuori oppii osaavan aikuisen ohjauksessa. Tilanne muuttuu epämiellyttäväksi, jos osaava on itse pihalla kuin lumiukko.
- Lapsi tai nuori oppii osaavan aikuisen ohjauksessa. Tilanne muuttuu epämiellyttäväksi, jos osaava on itse pihalla kuin lumiukko.
- Jos aikuinen on itse opiskellut asiaa ja osaa suhtautua tilanteeseen luontevasti, niin silloin asioista on myös helppo jutella nuorten kanssa, hän toteaa.
Seksuaaliterveyden asiantuntijan mukaan kuulijalle voi myös suoraan sanoa, jos johonkin kysymykseen on vaikea löytää vastausta.
- Siinä tilanteessa ei tarvitse ajatella, että opettaja tietää kaikesta kaiken. Oppilaalle voi todeta, että tutkitaan yhdessä tätä asiaa.
Kiitosta terveydenhoitajille
Bildjuschkin kertoo, että kouluissa tehtävä seksuaalikasvatus kehittyy koko ajan, vaikka luokanopettajan koulutuksessa ei juurikaan käsitellä seksuaalisuutta.
Murrosiässä rakkauden ja vihan tunteet ovat suuria, ja niitä voi olla vaikea hallita. Silloin seksuaalikasvatukselle on tarvetta enemmän.
- Toisaalta yläkoulujen terveystiedon opettajien opinnoissa on seksuaaliterveyden edistämistä aika paljon. Terveystiedon opettajat osaavat hoitaa sen homman hyvin.
Hän kiittää myös koulujen terveydenhoitajien ja oppilashuoltotyöryhmän panosta seksuaaliterveyden edistämisessä.
- Monessa koulussa on ihan huippuja terveydenhoitajia. He ottavat osaa seksuaalikasvatustuntien pitämiseen ja seksuaalikasvatustyöhön. Asiat eivät siis ole aivan huonosti, Bildjuschkin summaa.