Yhteisöllisyyttä. Ruoanlaittoa. Viiniä. Enemmän ulkoilua. Puutarhanhoitoa.
Kaikkea tätä tarjoillaan nykyään vanhuksille, kun hoivakodit pyrkivät erottautumaan toisistaan.
Kesäkuussa avatussa Attendo Olarinpuiston puutarhahoitokodissa luvataan, että asukkaat saavat ulkoilla monta kertaa päivässä ja pääsevät viljelemään omia yrttitarhoja.
Kuulostaa siltä, että kilpailu vanhustenhuollossa kiristyy, mutta espoolaisen puutarhahoitokodin johtaja kieltää, että kyse olisi markkinointikikasta.
– Haluamme tarjota merkityksellisyyttä elämään, sanoo Pirjo Pyykkönen, Olarinpuiston hoitokodin johtaja.
Kilpailuvalttina neljän ruokalajin illallinen
Maailmalla seniorikodit ovat jo pitkään markkinoineet itseään teemoilla: On ollut ympäristöön, kulttuuriin ja urheiluun erikoistuneita hoitokoteja. Joissain hoitokodeissa on tarjoiltu neljän ruokalajin illallisia, kertoo hyvinvointipalvelujen professori Sari Rissanen Itä-Suomen yliopistosta.
– Teemoilla erottautuminen on ollut hyvin tavallista niissä maissa, joissa ihmiset ovat valinneet omat hoitokotinsa.
Tällä hetkellä vanhuspalvelut ovat kannattavaa bisnestä
Suomessa ilmiö on uusi. Meillä hoivakodeilla ei ole ollut tarvetta erottautua, koska valtaosan yksityisistäkin vanhuspalveluista ostavat kunnat. Ja kuntien kilpailutuksissa teemoista harvoin saa lisäpisteitä.
– Kilpailutuksissa tärkeää on hinta, mutta myös laatu. Tietysti laatuun liittyy se, minkälaista toimintaa ja minkälainen ympäristö siellä seniorikodeissa on, pohtii hyvinvointipalveluiden professori.
Puutarhakotiin tulijoita on jonoksi asti
Ruotsalainen Attendo-konserni on edelläkävijä erottautumisessa: juhannusviikolla se aloitti viinitarjoilun ruoan yhteydessä juhlapyhinä.
Espoolaisen Olarinpuiston puutarhahoivakodin asukkaat pääsevät hoitamaan yrttitarhaa ja silittämään pupuja. Kanojakin on tarkoitus tulla.
90-vuotias kotkalainen Leo Apo on oloonsa hyvin tyytyväinen.
- Joka päivä istun täällä auringossa, ja pienestä pojasta pitäen olen oppinut viljelemään tomaatteja. Viljelen tuolla kohta hyvät tomaatit, myhäilee Apo.
Tulevaisuus näyttää kuinka paljon rahaa ikäihmiset haluavat laittaa omaan hyvinvointiinsa
Niin Leo Apon kuin kaikkien muidenkin Olarinpuiston asukkaiden hoidon ja asumisen ostaa tällä hetkellä Espoon kaupunki.
Tosin johtajalle on tullut jo kyselyitä, kuinka puutarhahoitokotiin pääsisi asukkaaksi. Vastaus on, että kun paikkoja vapautuu, rahallakin pääsee.
– Olen vastannut, että kyllä jonoon saa tulla, hymyilee Pyykkönen tyytyväisenä.
Seuraava iso juttu ovat senioreiden kommuunit
Mutta kuinka paljon rahaa ikäihmiset ovat tulevaisuudessa valmiita käyttämään yksityisiin vanhuspalveluihin? Se on iso kysymys vanhusbisneksessä.
Tällä hetkellä ikäihmiset ostavat itse yksityisiä vanhuspalveluita lähinnä isoissa kaupungeissa. Niissäkin itse maksavat seniorikotien asiakkaat ovat kuitenkin vähemmistössä.
- Tällä hetkellä vanhuspalvelut ovat kannattavaa bisnestä. Tulevaisuus näyttää kuinka paljon ikäihmiset ovat valmiita säästämään rahaa perintönä lapsilleen, ja kuinka paljon he haluavat laittaa sitä omaan hyvinvointiinsa, pohtii hyvinvointipalvelujen professori Sari Rissanen.
Hän uskoo, että seuraava suuri suuntaus ikäihmisten asumisessa ovat kommuunit eli yhteisöllinen asuminen yhdessä ystävien kanssa.
- Yhä enemmän tulee myös muuta kuin yritysten järjestämää yhteisöllistä asumista, kun ikäihmiset miettivät keskenään erilaisia ratkaisuja omaan tulevaisuuteensa.