Pian valittavat uudet kirkkovaltuustot joutuvat päättämään miten kirkon suuri rakenneuudistus seurakunnissa toteutetaan. Seurakuntien talous, omaisuudet, velat ja henkilöstöhallinto halutaan seurakuntayhtymien hoidettaviksi. Mikäli kirkolliskokous keväällä hyväksyy esitetyn kirkkolakimuutoksen tulevat kaikki seurakunnat osaksi seurakuntayhtymiä parin vuoden sisällä. Joissakin seurakunnissa jo etsitään sopivia yhteistyökumppaneita hiippakuntiensa sisällä.
Uudet kirkkovaltuustot saanevat työpöydilleen seurakuntayhtymien muodostamiset. Maamme 428 seurakunnan joukossa on hyvin köyhiä ja on myös hyvin rikkaita seurakuntia - päämääränä on kuitenkin seurakuntatyön jatkaminen paikallisena vaikka taloudet yhdistyisivätkin. Yhtymät päättäisivät muun muassa mittavista maa- ja metsäomaisuuksista sekä esimerkiksi leirikeskusten kohtalosta.
– Lapissa ratkaisu voisi olla useiden seurakuntien muodostama löyhä yhtymä. Etelän seurakunnissa toimintojakin voidaan yhdistää, mutta Lapissa järkevää on yhdistää vain talous ja hallinto. Seurakuntien on joka tapauksessa tehtävä jotain, meni lakimuutosesityksemme läpi tai ei, sillä verotulot ovat koko ajan vähenemässä, sanoo seurakuntarakenteiden kehittämishankkeen projektipäällikkö Terhi Jormakka.
Lapin seurakunnissa yhdistymisistä ei tiettävästi olla neuvoteltu, mutta tuomiokapituli on muistuttanut kaikkia seurakuntia rakennemuutospaineesta ja seurakuntia on kuultu lakimuutoksen valmistelun aikana jo parin vuoden ajan. Kirkkohallituksesta ei ole tulossa mitään yhtymäkarttaa.
Lakimuutoksen mentyä läpi tulevaisuuden vaaleissa valitaan sekä seurakuntaneuvosto että seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto.
Sodankylän kirkkoherra: Seurakuntatyön pysyttävä paikallisena
Sodankylän kirkkoherran Hanna Kuuselan mukaan seurakunta ei ole neuvotellut naapuriseurakuntien kanssa mahdollisesta seurakuntayhtymästä, mutta luottamuselimissä asiasta on keskusteltu. Kovin monia seurakuntia ei Kuuselan mukaan Lapin yhtymiin mahdu.
– Samassa yhtymässä ei voi olla kovin monta seurakuntaa. Kahdenkin pinta-alaltaan laajemman seurakunnan yhtyminen merkitsisi aika isoa ja hankalasti hallittavaa pakettia. Miten käy kun talouspohjaltaan erilaiset seurakunnat joutuvat tai pääsevät yhtymään? On seurakuntia, joiden taloustilanne on ollut huolestuttava jo pitkään, ihmettelee Kuusela.
Yhtymän alaisuudessa olevat seurakunnan virat olisivat myös yhtymän käytettävissä.
– Tunnen huolta siitä miten toiminnat pidetään paikallisena. Pappi tai vaikka nuorisotyöntekijä ei voi ajella esimerkiksi Sodankylän ja Inarin väliä kovin tiheään.
Sodankylän seurakunnassa on noin 7 700 jäsentä ja sen tillinpäätös on plussalla.
Rovaniemi realisoinut viime vuosina miljoonien edestä
Suurin Lapin seurakunnista on Rovaniemen seurakunta. Jäseniä on 48 630 ja seurakunnalla on menossa säästöohjelma. Työntekijöitä on 146. Hallintojohtaja Antti Jääskeläisen mukaan seurakunta voisi periaatteessa talouden ja hallinnon osalta yhdistyä minkä seurakunnan kanssa vain.
– Taloudellinen tilanne on vakava. Olemme joutuneet realisoimaan omaisuutta viimeisen viiden vuoden aikana neljän miljoonan edestä, kertoo Jääskeläinen.
Jääskeläinen arvelee, että pienet seurakunnat saattavat suunnitellussa mallissa jäädä isompien jyräämäksi. Seurakunta valmistautuu muutoksiin yhdistämällä aluksi seitsemän piiriä neljäksi alueeksi. Rovaniemen kirkkovaltuusto (33 jäsentä) nimeää alueneuvostojen jäsenet.
Kirkkoherra Jouni Riipinen muistuttaa, että kirkon varsinaisen työn on säilyttävä ja sitä on kehitettävä oli rakenne mikä hyvänsä.
– Piirien muuttaminen alueiksi ei muuta seurakunnan työntekijöiden määrää. Toiminnassamme haluamme huomioida kaikki ikäluokat. Ehkä voisimme vielä enemmän korostaa työtä yksinäisyyden estämiseksi sekä maaseudulla että kaupungissa, miettii Riipinen.
Vuonna 2010 äänestysprosentti Rovaniemen seurakuntavaaleissa oli 16,1, vuonna 2006 13,2, vuonna 2002 13,8 ja vuonna 1998 13,3.
Ennakkoäänestys alkaa maanantaina ja varsinainen äänestypäivä on isänpäivä 9.11.