Työmarkkinaosapuolten eläkerahariidalla on pitkä tausta ja nyt sanasotaa käydään siitä, tulisiko puoliksi työnantajille ja puoliksi työntekijöille lankeavia maksuja korottaa.
Suomen ammattiliitojen keskusjärjestön SAK:n eläkeasioiden päällikkö Kaija Kallinen perustelee maksukorotustoiveita oikeudenmukaisuusnäkökulmasta.
- On ihan selvää että kun ikärakenne muuttuu ja elinaika pitenee, niin nuoret ikäpolvet ovat joka tapauksessa ison maksurasituksen kohteena. Jos nyt puretaan lisäksi rahastoja kiihtyvään tahtiin, johtaa se siihen, että nuoret maksavat isoja eläkemaksuja ja saavat itse sen lisäksi vielä hyvin niukan ja leikatun eläketurvan. Se on epäreilua.
SAK:n mukaan rahastot kuihtuvat
Yle Uutiset kertoi viikko sitten, että kerättävät eläkemaksut eivät enää kata maksettuja eläkkeitä ja että maksuja tehdään kerrytetyistä rahastoista.
Se on epäreilua
SAK:n vaatimuksen taustalla on siis pelko siitä, että jo rahastoituja ja sijoitettuja eläkkeitä syödään nyt sitä tahtia, että niistä heruu tuottoja tulevaisuudessa aivan liian vähän.
Vaatimus eläkemaksujen nostosta perustuu sille ajatukselle, että rahastojen kasvattaminen nyt antaisi niille aikaa tuottaa paremmin, ennen kuin eläkkeiden maksusuhde keikahtaa pahemman kerran.
EK vastustaa jyrkästi korotuksia
Rahastojen paisuttamiseen maksuja nostamalla ei ole syytä, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari.
- Työeläkkeet turvataan kaikkein parhaiten sillä, että Suomessa talous kasvaa ja työllisyys on nykyistä parempi. Mitä enemmän me korotamme eläkemaksuja, sitä myrkyllisempää se on näitten kahden tavoitteen kannalta, Rantahalvari toteaa.
EK:n logiikka perustuu siihen, että talouden kasvun ja eläkesijoitusten tuottojen odotetaan hoitavan maksusuhteen kallistuman eli työssäkäyvien eläkkeenmaksajien määrän vähenemisen suhteessa eläkettä saavien määrään.
Kysymys kilpailukyvystä ja talouskasvusta?
- Nuorten kannalta on myös erittäin tärkeätä se, että talous kasvaa, heillä on työpaikkoja ja yritysten mahdollisuuksia työllistää ei kurjisteta liian korkeilla eläkemaksuilla, Vesa Rantahalvari muistuttaa.
SAK:ssa asia nähdään niin, että EK haluaa rahoittaa lähivuosien talouskasvua tulevaisuuden eläkkeiden kustannuksella.
- Eläkemaksuja kerätään, jotta voitaisiin todella laissa luvattu eläketurva rahoittaa. Se ei voi olla niin, että eläketurvan kustannuksella hoidetaan koko kilpailukyky, sanoo Kallinen.
Keskustelu eläkerahoista on yksi kiistakysymys muiden joukossa, kun työmarkkinajärjestöt ryhtyvät alkusyksystä hakemaan yhteistä näkemystä koko eläkepaketista.